Maximilian Veers

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 21. lokakuuta 2019
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Veers.jpg
Maximilian Veers
Elämäkerralliset tiedot
Kotiplaneetta

Denon[1]

Syntynyt

48 eYt

Kuollut

10 jYt[2]

Ruumiilliset tiedot
Laji

Ihminen[3]

Sukupuoli

Mies[3]

Pituus

1,93 metriä[3]

Hiusten väri

Ruskea[3]

Silmien väri

Ruskea[3]

Kronologiset ja poliittiset tiedot
Aikakaudet
Liittoutuma(t)
Kenraali, valmistele joukkosi maahyökkäykseen.
―Darth Vaderin käsky Veersille ennen Hothin taistelua[lähde]

Maximilian Veers oli kenraalimajuri Galaktisen Imperiumin armeijassa. Hän tuli tunnetuksi oltuaan Hothin taistelun ja useiden muiden taistelujen johdossa. Hän on myös Zevulon Veersin isä.

Elämäkerta[muokkaa]

Varhainen elämä ja ura (48 BBY-0 BBY)[muokkaa]

Eversti Maximilian Veers sotilasuransa alkuvaiheessa.

Maximilian Veers syntyi keskiluokan työläisperheen lapseksi[3] Keskusmaailmojen alueella sijainneella Denonin kaupunkiplaneetalla.[5] Hän liittyi Keisarilliseen akatemiaan, missä hän päätti erikoistua uraan panssarihyökkäyskalustossa, jotta hän pääsisi ohjaamaan raskaita All Terrain Armored Transport -talsijoita.[4] Hän uskoi, että nämä jo kloonisotien aikaan esitellyt sotakoneet[6] kuvastivat hänen, sekä koko Imperiumin, persoonallisuutta. Hän aloitti harjoittelun tiukan päättäväisesti, ja hän osoittautui valtavan älykkääksi ja kekseliääksi, ja selviytyikin useista "itsemurhatehtävistä" ylittäen tehtävänannot.[4] Veers valmistui luokkansa huippuna,lähde? ja hänen esimiehensä pitivät häntä niin taitavana ja vaarallisena, että hänet päätettiin ylentää luutnantiksi, ja hän sai paikan AT-AT:n komentajana. Hänet lähetettiin pian takapajuiselle ja barbaariselle Culroon III -nimiselle Ulkokehän planeetalle todistamaan taitonsa.[4]

Culroon III:n kampanjan tarkoitus oli osoittaa, oliko Veersistä mihinkään. Jos hän epäonnistuisi, hän todennäköisesti menehtyisi. Pian hän tajusi, ettei Imperiumi sietänyt ollenkaan epäpätevyyttä tai epäonnistumisia. Yrittäessään rauhoittaa Culroon III:n kansalaisia, kenraali Irrv määräsi luutnantti Veersin pysymään tukikohdan läheisyydessä, kun hän ja Imperiumin joukot menisivät kokeilemaan rauhanneuvotteluja Culroon III:n kansalaisten kanssa. Veers oli varoittanut sen olevan ansa, ja Irrvin pitäisi ottaa panssarikalustoa mukaan estämään mahdolliset väijytykset. Kenraali ei kuunnellut, ja joutui maksamaan siitä hengellään. Hänet teloitettiin syytettynä epäpätevyydestä, kun Culroonin kansalaiset pettivät hänet ja surmasivat suurimman osan hänen joukoistaan. Ilman luutnantti Veersin nopeaa ajattelua ja esimiehen suoran määräyksen rikkomista keisarilliset joukot olisivat tuhoutuneet täysin. Veers ylennettiinkin tapahtumien johdosta majuriksi.[4]

Maximilian Veers.

Majuri Veers meni naimisiin ja hän sai pojan, jonka nimeksi tuli Zeuvlon. Kun Zeuvlon oli vasta nuori poika, Veersin vaimo menehtyi harvinaiseen tautiin perheloman aikana.[7] Veers purki vaimonsa menehtymisestä johtunutta surua paneutumalla entisestään sotilasuraansa, mikä alkoi pian vaikuttaa hänen suhteeseensa Zeuvlonin kanssa. Hän neuvoi poikaa menemään keisarilliseen nuorisojärjestöön kunnioittaakseen äitinsä muistoa.[3]

Veersin omistautuminen armeijalle näytti kannattavan, sillä hänet ylennettiin pian everstiksi ja hän sai komentoonsa keisarillisen varuskunnan Corellian planeetalla. Veersiä arvostettiin myös hänen AT-AT -tietämyksensä takia, ja hän usein palasi Caridalle vierailevaksi luennoitsijaksi AT-AT -kursseille, ja havainnollistamaan uusien AT-AT -mallien prototyyppien toimintaa. Juuri ennen vuotta 0 jYt yhden tällaisen kokeilun aikana Veers tuli Darth Vaderin tietoisuuteen, kun hän kukisti Kapinaliiton hyökkäyksen.[8]

Kuitenkin tässä vaiheessa Veersin ura tuntui pysähtyvän. Häneltä puuttuivat suhteet korkea-arvoisiin henkilöihin, joita tarvittiin etenemiseen arvoasteikossa,[3] ja lisäksi heräsi kysymyksiä liittyen hänen menetelmiinsä uralla etenemiseen.[4] Tilannetta vain huononsi se, että yhdellä Caridan harjoituskursseista lupaava kadetti Davin Felth joutui laskemaan talsijansa polvilleen, jotta vastapuoli ei saisi hyödynnettyä sen pitkien jalkojen tuomaa heikkoutta. Tämä heikkous uhkasi Veersin uraa, joka oli kiinteästi sidoksissa AT-AT -talsijoiden taistelumenestykseen. Veers hautasi tapauksen siirtämällä Felthin jalkaväkeen.

Galaktinen sisällissota (0 ABY-3 ABY)[muokkaa]

Kenraali Veers AT-AT -pilotin univormussaan.

Veers sai paikan Kuolemantähdellä maajoukkojen komentajana ja akateemisena ohjaajana. Kun Felthin tapaus oli pyyhitty alta pois, hänellä oli täydellinen tilaisuus päästä eliittiasemaan. Tehtävä kuitenkin kuivahti kokoon jo ennen alkujaan, sillä Veers saapui Kuolemantähdelle juuri Yavinin taistelun aikaan. Kapinaliiton X-siipinen huomasi Veersin sukkulan, ja hän joutui tekemään pakkolaskun Yavin 4 -viidakkokuulle. Veers selviytyi kuulla viettämästään ajasta hätäruoka-annosten ja villieläinten ansiosta ennen kuin hän sai yhteyden majuri Brenn Tantorin johtamaan hyökkäysjoukkoon, joka kykeni pelastamaan hänet.[9]

Kun Veersin uusi työpaikka räjähti hänen edestään, hän palasi takaisin varuskuntaansa Corelliaan. Siellä hän auttoi Corellian turvallisuuspalvelun virkamiehiä Valin "Hal" Hornia ja Corran Hornia surmaamaan rikollisjärjestö Mustan Auringon luutnantti Zekka Thynen rynnäköiden hänen linnakkeeseensa siinä oletuksessa, että kapinalliset suojelivat Thyneä. Veersin esitys Mustan Auringon eliminoinnissa Coronet Cityn läheisyydestä vakuutti myös vara-amiraali Thrawnin, joka suositteli Veersiä Darth Vaderille kuvaillen häntä täydelliseksi maajoukkojen komentajaksi.[10]

Kuten kävi ilmi, Kuolemantähden tuhoutuminen auttoi Veersin uraa pitkällä tähtäimellä. Monien korkea-arvoisten keisarillisten upseerien kuolema aseman tuhoutuessa jätti komentotehtävät tyhjilleen, ja Veers käytti tätä hyväkseen Thaynen linnoituksen tapahtumien jälkeen.[4]

Veers pystyi jatkamaan salaa työskentelyään uudenlaisen The Walkeriksi nimetyn AT-AT -prototyypin kanssa planeetta Zaloriilla. Yllättäen zalorilaiset julistivat planeettansa itsenäiseksi ja sieppasivat Veersin, tosin myöhemmin Darth Vader pelasti hänet. Yhdessä Vaderin kanssa hän sai prototyyppinsä valmiiksi, ja he käyttivät sitä tuhoten zalorilaisten kapinan, ja samalla Zaloriis Cityn.[11]

Vakuuttuneena Veersin taidoista Vader otti vaarin Thrawnin neuvosta ja ylensi Veersin kenraalimajuriksi useiden korkea-arvoisten everstien ohi, ja antoi hänelle paikan Kuolemanlaivueen maajoukkojen komentajana. Vaikka Veersin eteneminen urallaan oli aiemmin herättänyt kysymyksiä, korkeinkaan eversti ei kyseenalaistanut Veersin epätavallista ylentämistä Vaderin laivueeseen, joten tämä ongelma ratkesi. Veers värväsi vain parhaita pilotteja palvelemaan hänen "Myrskyävä lauma" -nimen saaneessa AT-AT -ryhmässään.[4] Usein hän itse komensi muita voimakkaampaa ylimääräisillä aseilla varustettua talsijaa.[8]

Veersin uusi työpaikka oli hänen menestyksensä huippu, eikä hän tuhlannut aikaa taitojensa todistamiseen. Vain muutama viikko ylennyksen jälkeen Veersin joukkoja kutistettiin 10 prosentilla, mutta tehokkuus kasvoi 50 prosentilla. Ajoitus oli juuri kohdallaan, sillä vuonna 3 jYt Kuolemanlaivueen luotaindroidi löysi Kapinaliiton sodanjohdon salaisen tukikohdan planeetta Hothilla.[4]

Veers puhuu Darth Vaderin kanssa.

Yksi Veersin merkittävimmistä voitoista tapahtui Hothin taistelussa, kun hän mahdollisuuden korjata epäpätevän amiraali Ozzelin virheitä. Kenraali Veers toimi parantaakseen mainettaan sekä täyttääkseen Vaderin odotukset, ja hän lähetti nopeasti Jäävoimina tunnetun panssarirykmentinsä laaksoon, jossa kapinallisten Echo-tukikohdan tiedettiin sijaitsevan, ja hän tuhosi henkilökohtaisesti sitä suojaavan suojageneraattorin. Pian generaattorin tuhon jälkeen kapinallisten lumikiiturin pilotti Derek "Hobbie" Klivian lensi pahasti vaurioituneella aluksellaan suoraan Veersin talsijan ohjaamoon.

Ïhme kyllä, molemmat miehet selvisivät tapahtuneesta hengissä, mutta he haavoittuivat vakavasti. Kenraali Veers oli nähnyt Klivianin tulevan kohti, mutta hän ei ehtinyt poistua ohjaamosta. Tästä hän sai maksaa jaloillaan, kun tukipalkki putosi niiden päälle ja murskasi luut pieniksi palasiksi, eikä niitä saatu koottua uudelleen edes baktan avulla. Veers vihasi kyborgiteknologiaa monien muiden Galaksin asukkaiden tavoin, ja hän kieltäytyi ottamasta proteeseja jalkojensa tilalle. Tästä syystä hän joutui koko loppuiäkseen leijutuoliin.

Hothin taistelun jälkeen (3 ABY-10 ABY)[muokkaa]

Hothin taistelu oli Veersille suuri voitto, ja toi hänelle mainetta ja kunniaa. Kuitenkin voittoa varjosti raportti hänen poikansa nuorisojärjestön komentajalta, jossa kerrottiin, että Zeuvlon oli kadonnut kapinallisvakoojia koskevan tehtävän aikana. Kuitenkin kenraali epäili, että poika oli loikannut kapinallisten puolelle ja oli katkaissut välit hänen kanssaan. Hänen poikansa petos toi Veersin nimelle häpeää Hothin voitosta huolimatta. Hän kärsi poikansa tuottamasta häpeästä koko loppuikänsä.

Veers komentaa jalkaväen hyökkäystä Balmorran pääkaupunkiin Bin Primeen repulsiokuljetusaluksesta.

Vuonna 4 jYt Veers oli taistelussa planeetan pinnalla, kun Executor tuhoutui Endorin kiertoradalla törmättyään toiseen Kuolemantähteen. Seuraavina vuosina hän toimi useiden keisarillisten komentajien alaisuudessa yrittäen etsiä itselleen uutta pitempiaikaista komentajaa Vaderin kuoltua, ja lopulta hän toimi mallina suuramiraali Thrawnin klooniarmeijalle.

Suurimman osan ajasta Veersiä karteltiin ja jopa syrjittiin sen takia, että hänellä oli ollut hyvät suhteet lordi Vaderiin. Monet Endorin jälkeiset upseerit halveksivat kaikkia, jotka olivat palvelleet Darth Vaderin alaisuudessa ja selvinneet, eivätkä he halunneet olla näiden kanssa missään tekemisissä. Kuusi vuotta Veers vaelsi ympäri Galaksia ja näki, kuinka kaikki, mihin hän uskoi ja minkä puolesta hän taisteli, mureni pois. Hän pettyi ja järkyttyi polkuun jonka Imperiumi oli valinnut, mutta hänen kunniansa ja uskollisuutensa estivät häntä loikkaamasta tai menemästä luvattomalle lomalle.

Pian saapui viesti, jonka kertoi keisarillisten palaavan Keskusmaailmojen alueelle. Veers, kuten moni muukin uutta toivoa etsinyt upseeri, vastasi siihen ja pian hän raportoi Byssin kiertoradalla olleelle keisarilliselle laivueelle. Kuusi kuukautta sen jälkeen, kun suuramiraali Thrawn oli kukistunut Bilbringin taistelussa, Veers osallistui ensimmäiseen Mon Calamarin taisteluun.

Balmorran toisen taistelun aikana Veers kärsi pahimman mahdollisen kohtalon, joka voitiin antaa Imperiumin vakinaiselle upseerille. Häntä vihattiin, koska hän oli selvinnyt hengissä palveluksestaan lordi Vaderin alaisuudessa, jonka takia hullu ja taitamaton teloittaja Sedriss QL alensi hänet kapteeniksi, ja lähetti hänet itsemurhatehtävään. Tämän tehtävän aikana Maximilian Veers, yksi Imperiumin taitavimmista maataistelu-upseereista ja sankareista, menehtyi.[2]

Persoonallisuus ja kyvyt[muokkaa]

Kutsuvatko he tätä puolustukseksi?
―Veers taistelun aikana[lähde]

Veers oli armoton ja aggressiivinen upseeri, joka nautti tuhon aiheuttamisesta Imperiumin tuhoisilla maajoukoilla.[12] Hän oli myös etulinjan komentaja, joka ei epäröinyt altistaa itseään vaaroille. Hän sai tunnustusta suuramiraali Thrawnilta rohkeudestaan tulitaisteluissa.

Kulissien takana[muokkaa]

Kenraali Maximilian Veers.

Julian Glover esitti Maximilian Veersiä Imperiumin vastaiskussa. Myöhemmin George Lucas laittoi Gloverin esittämään pahista, Walter Donovania, elokuvassa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki yhdistäen hänet jälleen Harrison Fordin kanssa (Tosin Indiana Jones ja viimeinen ristiretki oli ensimmäinen elokuva, missä kaksikko esiintyi yhdessä ruudussa, sillä Imperiumin vastaiskussa heillä ei ollut yhteisiä kohtauksia). Imperiumin vastaiskun ääniteversioon Veersin äänen nauhoitti Gordon Gould. Guy Sinner tuotti Veersin äänen Force Commander -videopeliin, ja Star Wars: Battlefront II -pelissä ääniraidan nauhoitti Jamie Glover, Julianin poika. Varhaisissa Jedin paluun käsikirjoituksissa oli kohtia, joissa Veers komensi tiedustelujoukkoja Had Abbadonilla.

Imperiumin vastaiskun romaaniversiossa kenraali Veers kuoli pian kilpigeneraattorin tuhoamisen jälkeen. Lumikiiturin pilotti Derek Klivian kärsi vakavia vahinkoja alukseensa, ja kiihdytti sen itsemurhaiskuun kohti Veersin talsijaa. Räjähdyksen seurauksena talsijan "pää" räjähti tappaen Veersin samalla.

Kun Veers kuoli Dark Empire II 1: Operation Shadow Handissa, hänestä tuli ensimmäinen puheroolissa ollut hahmo, joka kuoli jossain Expanded Universen teoksessa.

Vuonna 2001 julkaistussa videopelissä Star Wars: Galactic Battlegrounds Veers kuvataan everstiksi Zaloriin taistelun alussa, ja hänet ylennettiin kenraaliksi myöhemmin. "Onnitteluni, kenraali Veers", Vader sanoi hänelle. Tämä voi olla ristiriidassa muiden lähteiden kanssa. Kuitenkin iskusotilas kutsui häntä kenraaliksi ennen tätä ylennystä, kun Veers saapuu ottamaan prototyyppi-AT-AT:n. Myös, kun pelaaja valitsee Veersin, hän joskus reagoi sanomalla "Kenraali Veers, herrani?". Pelin strategiaopas virheellisesti kertoi hänen johtaneen Imperiumin merijalkaväkeä Hothin taistelussa.

Vuoden 2006 videopelissä Star Wars: Empire at War suurmoffi Tarkin vätittää, että Veers oli henkilökohtaisesti suunnitellut AT-AT -talsijan. Pelissä Veers komentaa muunneltua AT-AT:ta.

Esiintymiset[muokkaa]

Wiki.png
Jedipediassa on 6 kuvaa Maximilian Veersistä.

Kaanonittomat esiintymiset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]