Tämän artikkelin aihe kuuluu Legendsiin.Tämän artikkelin aihe esiintyi Imperiumin nousun aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi Kapinallisten aikakaudella.Tämän artikkelin aihe esiintyi uuden tasavallan aikakaudella.

Ysanne Isard

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 28. helmikuuta 2017
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo keisarillisen tiedustelupalvelun johtajasta. Saatat olla etsimässä hänen klooniaan.
Ysanne Isard.jpg
Ysanne Isard
Elämäkerralliset tiedot
Kotiplaneetta

Coruscant[1]

Syntynyt

noin 30 eYt[2] Coruscant[1]

Kuollut

9 jYt, Lusankya[3]

Ruumiilliset tiedot
Laji

Ihminen[4]

Sukupuoli

Nainen[4]

Pituus

180 cm[4]

Hiusten väri

mustat ja valkoiset[4]

Silmien väri
  • Vasen: punainen[4]
  • Oikea: sininen[4]
Kronologiset ja poliittiset tiedot
Aikakaudet
Liittoutuma(t)
Arvoisa johtaja Ysanne Isard, pahoittelen etten voi tuoda tätä viestiä teille henkilökohtaisesti, mutta asiaan. Aikana, jona toimin liittolaisenasi huomasin, että olet erittäin itsekeskeinen, altis järjenvastaisille ja hetken mielijohteesta tuleville reaktioille tilanteisiin, ja lisäksi pidätte asioiden ulkonäköä pääsisältöä tärkeämpänä. En epäile, että keisarivainaja piti näitä teennäisyyksiä taitoina, mikä itse asiassa saattoi lisätä kykyänne noudattaa hänen käskyjään, mutta nämä ominaisuudet eivät suinkaan tuo suurta tai edes riittävää johtamistaitoa.
―Tähtituhoaja Avaricen kapteeni Sair Yonka ilmoittaa loikkaamisestaan pois Isardin Imperiumista[lähde]

Ysanne Isard oli Keisarillisen tiedustelupalvelun päällikkö joitain vuosia galaktisen sisällissodan aikana, ja hän hallitsi itse koko Imperiumia keisarin kuoltua vuonna 4 jYt. Isard seurasi isäänsä Armand Isardia keisarilliseen tiedustelupalveluun jo nuorena, ja hän kukoisti mallikkaana kenttäagenttina. Hänen kunnianhimonsa teki hänestä uhan isälleen, joka suunnitteli juonia Ysannen eliminoimiseksi. Kapinaliiton ryöstettyä Kuolemantähden rakennuspaikan sijaintiin liittyviä tietoja, hänet lähetettiin itsemurhatehtävään planeetta Darkknellille. Hän kuitenkin selviytyi ja palasi takaisin mukanaan syytteet isäänsä vastaan maanpetoksesta. Armand Isard teloitettiin välittömästi ja hänen tyttärensä sai tämän paikan Imperiumin tiedustelupalvelun johtajana. Isard oli poikkeuksellisen läheinen Palpatinelle, joten hän sai toisen Executor-luokan supertähtituhoaja Lusankyan komentoonsa. Se oli haudattu Isardin kotiplaneetta Coruscantin pinnan alle, ja siitä tuli vankila ja aivopesulaitos, jota Isard käytti usein kiduttaessaan salaisuuksia monilta Imperiumin vihollisilta ja muuttaessaan joitain valikoituja vankeja tahdottomiksi agenteiksi.

Endorin taistelun jälkeen Isardista tuli suurvisiiri Sate Pestagen neuvonantaja samalla, kun hän suunnitteli tämän kaatumista. Samana päivänä hän murhasi sekä Pestagen että koko keisarillisen hallintoneuvoston, joten hän jäi käytännössä keisarinnaksi. Hän komensi valtansa huipulla melkoisen suurta laivastoa, vaikka hänen hallitsijan asemansa takia hänestä tuli maali Uudelle tasavallalle. Hän tiesi, että Coruscant väistämättä vaipuisi Uuden tasavallan haltuun, joten hän kehitti krytos-viruksen, jotta valtaajat saapuisivat sairaaseen ja toivottavasti hajanaiseen maailmaan. Lähdettyään Coruscantista Lusankyalla hän tuki vallankaappausta Thyferralla, ja hänestä tuli sotalordi. Konnalentue kuitenkin seurasi häntä Thyferraan ja onnistui kukistamaan hänen joukkonsa ja valtaamaan planeetan. Isardin otaksuttiin kuolleen.

Isard itse asiassa selvisi ja piilotteli Thrawnin kampanjan aikana odottaen aikaansa ja miettien tekemiään virheitä. Joskus piilottelunsa aikana uudestisyntynt Palpatine otti häneen yhteyttä ja hän lupasi hankkia Lusankyansa takaisin keisarille. Kun hänen klooninsa liittoutui sotalordi Delak Krennelin kanssa ja sai Ciutricin hegemonian jälleen esiin, Isard tarjosi Konnalentueelle Lusankyan vankeja, joihin kuului myös Kapinaliiton kenraali Jan Dodonna, saadakseen hienovaraisesti heidän tukensa eliminoidakseen klooninsa. Hän kuitenkin petti Uuden tasavallan ja yritti varastaa Lusankyan Uuden tasavallan hallusta. Kuitenkin Uuden tasavallan tiedustelupalvelun agentti Iella Wessiri odotti häntä ja ampui hänet kuoliaaksi.

Elämäkerta[muokkaa]

Varhainen elämä[muokkaa]

Isardit tekevät itse oman onnensa.
―Ysanne Isard[lähde]

Ysanne Isard syntyi varakkaaseen ja vaikutusvaltaiseen perheeseen planeetta Coruscantilla[1] noin vuonna 30 eYt,[2] Galaktisen Tasavallan viimeisinä vuosina. Hänen isänsä, Armand Isard, oli Senaatin tiedusteluosaston johtaja, ja kun Tasavalta julistettiin Imperiumiksi vuonna 19 eYt, hänestä tuli Keisarillisen tiedustelupalvelun johtaja. Isardit kukoistivat Palpatinen vallan alla, ja heillä oli paljon enemmän arvovaltaa kuin Tasavallan ajoilla.[4] Ysannella oli syntyessään heterochromia iridium,[6], minkä takia hänen toinen silmänsä oli punainen ja toinen sininen. Muiden hänen ominaisuuksiensa kerrottiin olleen viehättäviä.[1] Hän varttui Coruscantissa[7] ja kasvoi keisarin hovissa[1]. Nuorena hän ihaili isäänsä, joka kehuskeli valtaansa jokaiselle kuuntelijalle. Armand Isard katsoi hyväksi antaa nuoren tyttärensä seurata häntä töihin, eikä hän tuntenut tunnontuskia, vaikka tämän lähellä olikin vaarallisia henkilöitä, kuten inkvisiittori Antinnis Tremayne. Muut kuitenkin kyseenalaistivat lapsen läsnäolon korkeatasoisesti suojatuilla alueilla. Suuren jedipuhdistuksen aikana Ysanne oli usein isänsä mukana keisarillisten mukavuuksissa, vaikka olikin jonkin verran tietoinen tämän työstä auttaa Palpatinea käsky 66:sta selvinneiden jedien metsästämisessä.[6] Hänen tiedettiin osallistuneen isänsä kanssa myös keisarillisiin juhlavastaanottoihin.[5]

Ysanne Isard vuonna 18 eYt.

Ysannen isältään perimä kylmyys ja kunnianhimo alkoivat näkyä nuoruusiässä. Armand alkoi kouluttaa tytärtään kenttäagentiksi jo hyvin nuorena toivoen tämän seuraavan hänen jalanjälkiään ja saavan aseman Imperiumin tiedustelupalvelussa. Ysanne oli erittäin kunnianhimoinen, hän kasvoi nopeasti ammattilaisagentiksi, mutta ryhtyi samalla suunnittelemaan omaa nousuaan. Hän ei käyttänyt hyväkseen isänsä asemaa,[4] vaan hän käytti omia taitojaan—täydennettynä elinvoimallaan ja häikäilemättömyydellään käsiteltäessä Imperiumin vihollisia—ja hän nousi ikäistensä yläpuolelle. Hän rakensi useita kontakteja ja liittoja Keisarillisen tiedustelupalvelun sisällä, joita hän käytti saadakseen tietoja, joihin hän itse ei asemansa takia päässyt käsiksi; huolimatta tiukimmista mahdollisista turvatoimista hän pääsi selville Kuolemantähti-projektista jo vuotta ennen kuin siitä virallisesti ilmoitettiin. Nuorena hänelle kehittyi läheinen henkilökohtainen kiintymys keisariin,[5] ja hän piti tämän valtaa ja karismaa niin houkuttelevana, että lopulta rakastui tähän.[7]

Isardilla oli lukuisia liittolaisagentteja, jotka toimivat hänen apunaan tehtävissä. Vaikka hän olikin osaava ja ovela agentti, häneltä puuttui fyysiset voimat, joita näiltä miehiltä löytyi runsaasti. Vuonna 0 eYt hän oli yksi aikansa tärkeimmistä kenttäagenteista, ja Armand oli ylpeä tyttärestään. Kuitenkin myöhemmin hän koki Ysannen kunnianhimon uhkana peläten tämän voivan syrjäyttää hänet tiedustelupalvelun johdosta, joten hän päätti yrittää päästä Ysannen aiheuttamasta uhasta eroon.[5]

Tehtävä Darkknellille[muokkaa]

Armand: ”Minulla on tärkeä tehtävä sinulle.
Ysanne: ”Kuinka tärkeä?
Armand: ”Se voi olla uranluoja sinulle, ja uran katkaisija monille muille.
―Armand Isard keskustelee tyttärensä kanssa juuri ennen Darkknellin tehtävää[lähde]

Vuotta ennen Yavinin taistelua Ysanne Isardin isä kutsui tämän käymään toimistossaan, missä hän esitteli tälle seuraavan Darkknellin planeetalla tapahtuvan tehtävän pääpiirteet. Tehtävän ei ollut tarkoitus onnistua, vaan Armand suunnitteli, että hänen tyttärensä tulisi surmatuksi tai palaisi takaisin epäonnistuttuaan—tämä oli hänen keinonsa varmistaa, ettei Ysanne syrjäyttäisi häntä. Kapinaliiton agentit olivat onnistuneet saamaan joukon datakortteja, jotka sisälsivat tietoja Kuolemantähden rakennuspaikasta Despayrella, ja agenttien välinen siirto tapahtuisi Darkknellilla. Isardin täytyi saada datakortit takaisin, vangita ne napannut kapinallisagentti ja selvittää ne varastaneen petturin henkilöllisyys. Kuitenkin datakortit olivat tehtävän tärkein osa. Ysanne ei saanut ottaa matkaansa tavallisia tiedustelupalvelun tukijoukkojaan operaation salaisuuden takia, vaikka hänen isänsä sallikin hänen ottaa mukaansa yhden hänen luotettavista apureistaan—valtavan Trabler-nimisen miehen—häntä auttamaan.[5]

Ysanne pääsi Darkknellin tullien läpi esiintyen Darkknellin erityisturvallisuusagentti Katya Glascina, ja lähti välittömästi kohti pääkaupunki Xakreaa. Hän tiesi, että kapinallinen käyttäisi Xakrean väentungosta hyväkseen, ja suunnittelisi käyvänsä kenen tahansa identiteetivaihtopalveluja tarjoavan luona. Tietäen, että hän, joka antaisi agentille uuden identiteetin, myisi vanhan ennemmin tai myöhemmin jollekulle, joten he kävivät Trablerin kanssa jokaisessa tällaisessa yrityksessä, aloittaen Arkyn unohdettujen aarteiden tavaratalosta. Siellä hän tapasi Hal Hornin, korkea-arvoisen Corellian turvallisuuspalvelun upseerin, ja pyysi tältä apua kapinallisen etsimisessä. Horn oli itse etsimässä rikollista, Moranda Savichia, jonka Isard väitti nähneensä. Hän ohjasi corellialaisen ulos rakennuksesta paljastamatta tietoja Savichista, ja johdatti tämän takaisin vuokratulle maakiiturilleen. Matkalla he näkivät Moranda Savichin puhumassa Trablerin kanssa, ja Isard määräsi apuriaan ampumaan naisen. Savichin kuoltua Horn jäi Isardille velkaa, vaikka hän aluksi kieltäytyi auttamasta kapinallisten jahtaamisessa. Hän käytti Hornin toverin Garm Bel Iblisin äskettäin raportoitua kuolemaa tätä vastaan väittäen, että hänen jahtaamansa kapinallinen oli tappanut tämän, joten Hornin velvollisuus corellialaisena oli auttaa häntä tämän metsästämisessä. Hän väitti myös, että Bel Iblis oli ollut lojaali Imperiumille, vaikka todellisuudessa Armand Isard oli määrännyt hänen murhansa Corellian imperiumivastaisten taipumusten vuoksi.[5]

Isard vieraili useissa Xakrean rikollisjärjestöissä yrittäen pakottaa näiltä tietoja Kapinaliitosta, mutta yksikään näistä tapaamista ei tuottanut tulosta. Horn, joka selvästi tunnisti Isardin ja tämän henkivartijan Keisarillisen keskuksen asukkaiksi, tuli epäluuloiseksi näitä kohtaan ja yritti salaa löytää mahdollisuuden hylätä heidät ja palata Corelliaan. Lopulta Continuum Void -nimisessä kanttiinissa Isard sai tietää, että yhden holografin aiheena oli, että kapinallisten oletettiin varastaneen jotain hyvin arvokasta aiemmin päivällä. Devaronialainen baarimikko ei osannut nimetä varasta, mutta hän kertoi tämän olleen ruskeatukkainen ihmisnainen. Hän tiesi, että Moranda Savich tunnettiin hyvin varkaana, hän laittoi Trablerin salaa tarkkailemaan paikallisia poliisi- ja sairaalarekisterejä saadakseen selville, jos nämä olisivat saaneet Savichin elvytettyä. Isard johdatti Hornin takaisin turvapaikkaansa.[5]

Ysanne Isard.

Isard epäili, että Horn oli yrittänyt piilotella Savichin roolia datakorttien ryöstössä tuntemattomasta syystä. Sen jälkeen kun Trabler ilmoitti, että Savichia ei löytynyt mistään poliisi- tai sairaalarekistereistä ja, Isardin johdattaessa Hornin takaisin turvapaikkaansa, valmistautui väijyttämään CorSecin upseerin. Horn onnistui puolustamaan itseään Trablerin iskuilta ja onnistui tainnuttamaan tämän varastaen tämän sädeaseen. Hän ja Isard vaihtoivat joitain laserammuksia, jotka kaikki menivät maaleistaan reilusti ohi, kunnes Trabler havahtui. Horn oli miehelle jälleen kerran liian nopea ja hän pisti tätä piilottelemallaan vibraterällä. Apurin kuoltua Isardilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kuunnella Hornia, joka tuhosi Savichin holografin—ainoan keinon, jolla hän voisi tunnistaa varkaan. Horn vahvisti, että Savich oli vienyt datakortit kapinalliselta Continuum Voidin kanttiinissa, ja tarjoutui auttamaan Isardia tämän jäljille pääsemisessä, jos Isard säästäisi hänen henkensä. Tietäen, että Horn oli ainut mahdollisuutensa saada datakortit takaisin Isard suostui hänen ehdotukseensa sillä ehdolla, että hän käyttäisi kuristuskaulusta. Tämä laite katkaisisi verenkulun aivoihin Isardin käskystä tai tämän kuollessa. Horn suostui tähän ja antoi agentin laittaa kauluksen kaulaansa.[5]

Muutamien johtolankojen perusteella Horn päätteli, että Continuum Void olisi paras paikka päästä Moranda Savichin jäljille, sillä sen varastoissa oli hänen suosikkijuomaansa. Siellä ei kuitenkaan oltu nähty Sacivhia ja baarimikkoakaan ei näkynyt missään—Horn epäili, että Savich oli lähettänyt tämän muualle kadottaen näin langan, jonka avulla Isard pääsisi hänen jäljilleen. He saivat selville, että hänellä oli myös rikostoveri—joko kapinallisagentti tai toinen rikollinen. ALuksi Ysanne epäili Seb Arkosia, Arkyn kadonneiden aarteiden tavaratalon omistajaa, mutta Horn, joka oli ollut Arkosin kanssa aiemmin tekemisissä, kertoi, että tiedonvälittäjä ei sekaantuisi mihinkään Savichin kaltaiseen vakavaan juttuun. Isard päätti yrittää jäljittää kanttiinin johtajan ja kuunnella, millaisen tarinan rikollinen oli tälle kertonut, minkä jälkeen he voisivat jatkaa johtolankojen etsintää.[5]

Tämä oli kuitenkin Savichin järjestämä temppu, jonka tarkoituksena oli häiritä Isardia sillä välin, kun hän löytäisi korkeamman tarjoajan datakorteista. Keskivaiheilla baarimikon tunnettujen kollegojen etsintää kaksikko näki useaan otteeseen Darkknellin puolustusmaakiitureita kulkevan kaupungin kaduilla, minkä he olettivat liittyvän kapinallisagentteihin. Isard päätti luopua edellisestä strategiasta ja palata turvapaikkaan, missä hän voisi tutkailla paikallista kirjanpitoa saadakseen selville, mitä ilmakiiturit tekivät. Siellä hän sai varmistuksen siitä, että ne liittyivät Savichiin. Lähes välittömästi sen jälkeen Horn sai comlink-viestin naiselta, joka kertoi Isardille, että hän luopuu datakorteista miljoonalla krediitillä, ei yhtään vähemmällä. Savich oli valmis tapaamaan heidät rahojen kanssa lähellä varastoa, missä hän toivoi voivansa huutokaupata ne hänelle tai Darkknellin turvajoukoille. Isard kuitenkin murtautui uudelleen paikallisiin tiedostoihin lähettäen koko Darkknellin turvallisuusosaston olemattomaan harjoitukseen lähimpään avaruussatamaan. Sitten Allyse Conroy -niminen nainen, joka oli itse asiassa Moranda Savich valeasussa, keskeytti heidät ja väitti olevansa Hornin vanha ystävä. Kun Darkknellin puolustusviraston upseeri Nyroska saapui, Savich väitti olevansa Ysanne Isard ja Hornin ja oikean Isardin olevan kapinallisagentteja. Kun Isard ei voinut tarjota asianmukaisia henkilöllisyyspapereita, Nyroska otti Savichin sanat tosissaan ja heidät kaikki kuljetettiin tämän pääämajaan. Savich onnistui pakenemaan juuri Ysannen todistettua henkilöllisyytensä. Datakortit päätyivät Mon Mothman haltuun ja Isard epäonnistui näin tehtävässään.[5]

Valtaannousu[muokkaa]

Armand: ”Olin odottanut tämän tapahtuvan jonain päivänä, Ysanne.
Ysanne: ”Se on nyt sinun osaltasi ohi, isä, mutta älä pelkää. Isardien perintö on hyvissä käsissä.
―Armandin ja Ysannen viimeinen sananvaihto[lähde]

Mahdollisuus menettää kasvonsa palatessaan Keisarilliseen keskukseen raivostutti Ysannea, joten hän löysi keinon kiinnittää syyte isäänsä. Hänen palattuaan Armand kertoi tyttärelleen, ettei häntä teloitettaisi epäonnistumisen johdosta. Kiitosten ilmaisemisen sijaan hän aloitti isäänsä vasten pistävän hyökkäyksen. Hän väitti, että Armand oli tietoisesti lähettänyt hänet itsemurhatehtävään ja että tämä oli Kapinaliiton jäsen, ja oli estänyt Garm Bel Iblisin murhaa onnistumasta. Keisarillisen henkivartiokaartin jäsenien tukemana hän syytti isäänsä maanpetoksesta,[5] ja keisari järjesti tämän teloituksen tunnin sisällä.[4] On huhuttu, että Ysanne itse ampui isänsä tappaneen laukauksen, mutta tätä ei ole vahvistettu.[1]

Isard otti Imperiumin tiedustelupalvelun ohjat isältään lähes välittömästi, korvaten hänet järjestön johtajana. Nyt kun hän oli lopulta saavuttanut kaipaamansa vallan, hän laittoi kaiken vaivan kehiin miellyttääkseen keisaria, ainoaa henkilöä, joka merkitsi hänelle jotain.[4] Isard hallitsi käyttäen pelkoa huolellisesti apunaan varmistaakseen alaisilleen, että jos he epäonnistuivat tehtävissään, heitä rankaistiin ankarasti. Vaikka tämä ei tuonutkaan heidän uskollisuuttaan, se auttoi pitämään hänen kätyrinsä linjassa.[8] Joskus, vaikkakin melko harvoin, Isard käytti erilaisia palkintoja hyvistä suorituksista motivoidakseen hänen komennossaan olleita henkilöitä. Hän kuitenkin kykeni harvoin pitämään vihansa hallinnassa, ja hän usein kumosi kaikki harvoin antamansa ylennykset.[9]

Ysanne Isard keskustelee Palpatinen kanssa yhdessä tämän järjestämistä hienoista juhlista.

Isard teki keisarille useita ehdotuksia siitä, miten hän voisi hallita Imperiumiaan tehokkaammin, ja keisari kertoi hänelle, mitä resursseja tarvittiin tavoitteiden toteutumiseen.[10] Yksi hänen ehdotuksistaan oli rakentaa vankilakeskus, mikä toimisi myös aivopesulaitoksena. Hän halusi voivansa napata Kapinaliiton edustajia, aivopestä nämä tahdottomiksi agenteiksi ja vapauttaa nämä sitten takaisin esimiehilleen samalla, kun odotettiin oikeaa hetkeä aktivoida ne. Palpatine oli vaikuttunut Isardin ideoista ja palkitsi tämän toisella tunnetulla Executor-luokan supertähtituhoajalla. Kun Darth Vaderin Executor oli valmistettu Fondorilla, sen kaksoisalus rakennettiin Kuatilla, ja kumpikin alus oli alun perin nimetty Executoriksi, jotta kahden aluksen olemassaolo saataisi salattua. Vuosien ajan molemmat telakat väittivät rakentaneensa kuuluisan Executorin, mutta Isard uudelleennimesi kuatilaisen aluksensa Lusankyaksi.[11] Tarkat tiedot siitä, miten hän sen teki, pysyivät ikuisesti Isardin ulottumattomissa, mutta Palpatine oli kätkenyt Lusankyan syvälle Coruscantin kaupungin alle käyttäen Voiman mahtia poistaakseen tapahtumat kaikkien silminnäkijöiden muistista. Noin kuusi kuukautta Yavinin taistelun jälkeen, samoihin aikoihin kun Vaderin Executor astui toimintaan, Palpatine paljasti Isardille hänen uuden laitoksensa sijainnin. Isardin ensimmäinen vanki oli Kapinaliiton kenraali Jan Dodonna, mies, joka oli vastuussa ensimmäisen Kuolemantähden tuhoamiseen johtaneesta suunnitelmasta.[4] Dodonnasta tuli johtajahahmo vankien keskuudessa, jotka koostuivat pääosin hänen kapinallistovereistaan, mutta myös tehottomista virkamiehistä tai Isardin henkilökohtaisista vihollisista[12] Supertähtituhoaja keräsi yhteensä miljoonia vankeja,[10] ja se palvelikin käyttötarkoituksessaan hyvin. Ajatus hämärästä "Lusankya"-laitoksesta kylvi pelkoa useimpien kapinallisten sydämiin, ja useita tahdottomia agentteja palautettiin Kapinaliiton riveihin.[13] Suurin osa Isardin ajasta kului Kapinaliiton ongelman kanssa—hän otti kapinalliset paljon vakavammin kuin keisari, sillä hän ei voinut alistua tämän mielipiteeseen asiasta.[7] Vaikka monet pelkäsivätkin Isardia, hänen käskyjään toteltiin myös kunnioituksesta, eikä vain pelosta.[14] Jotkut nimittivät Isardia myös jopa amiraaliksi.[15]

Vaikka suurin osa Isardin työstä tapahtuikin salassa, joskus Imperiumi pyysi häntä suorittamaan myös julkisempia toimia. Ainakin kerran hän kiitti siviilejä Imperiumin puolesta, kuten Garik Lorania, lapsinäyttelijää, joka näytteli Imperiumin propagandaelokuvissa.[8] Jossain vaiheessa hänen toimikauttaan tiedustelupalvelun johtajana Isard oli vastuussa Coruscantin uuden vankilan nimeämisestä, jonka hän nimesi Armand Isardin oikeuslaitokseksi isänsä mukaan.[16] Hän oli myös keisarin mukana vakoojana joissain keisarin järjestämissä juhlissa, joihin hän säännöllisesti osallistui, arvioidakseen ihmisten uskollisuutta. Yhdessä tällaisessa juhlassa Isard tarkkaili Mara Jadea, yhtä keisarin käsistä. Koska hän ei löytänyt Jadesta yhtään tietoja, hän merkitsi tämän välittömästi mahdolliseksi viholliseksi, ja kyseli Palpatinelta tämän uskollisuudesta. Palpatinella ei kuitenkaan ollut pelkoja Mara Jadea kohtaan, ja hän kertoi, että hän pelkäsi petosta enemmän Isardilta kuin Jadelta. Tästä raivostunut Ysanne kantoi voimakasta henkilökohtaista kaunaa Jadea vastaan, mitä hän ei yrittänytkään peitellä.[9]

Joskus galaktisen sisällissodan aikana yksi Isardin agenteista, Vune Willic -niminen mies, lavastettiin syylliseksi keisarin murhayritykseen. Hänen yrityksensä estettiin ja Isard vangitsi hänet sekä merkitsi hänen teloittamisensa muistiin. Hänelle oli häpeäksi, että korkea-arvoiset Imperiumin upseerit yrittivät Palpatinen murhaamista, vaikka hän onnistuikin lopulta sujuvasti peittelemään uhkaa lavastamalla Willicin syylliseksi. Hänelle annettiin annos totuusseerumia ja Ysanne sai mahdollisuuden kokeilla uutta YI5 valvonta/kuulusteludroidiaan. Willic antoi puhtaan tunnustuksen HoloNetille, ja Isard surmasi hänet seuraavana päivänä.[14]

Niihin aikoihin keisarilliset vastavakoiluagentit sieppasivat lähetyksen Kapinaliiton johtoon kuuluneelta Leia Organalta. Siinä kerrottiin mielenosoituksista kolmeen kaupunkiin: Bestineen planeetta Tatooinella, Deariciin planeetta Taluksella ja Kereniin planeetta Naboolla. Isard lähetti lähetyksen kopion sisältäneen tiedotteen Imperiumin laivaston ylemmille upseereille ja kutsui keisarillisia joukkoja valtaamaan kyseiset kaupungit.[17]

Tämä aikana Isard oli myös mukana Kuolemantähden kaltaisella superlaserilla varustetun Imperial-luokan tähtituhoaja Conquerorin kehittämisessä. Aluksen rakentamisen valmistuttua Conqueror sijoitettiin Mustafarin aurinkokuntaan, missä se kokeili superlaseriaan ampuen yhtä asumatonta planetoidia pyyhkäisten sen pois täydellisesti. Pian testin jälkeen Isard kävi Mustafarilla, missä hän tapasi Blackguardin, mustien jedien ryhmän, jonka kanssa Imperiumin tiedustelupalvelu oli solminut välttämättömän liiton Conqueror-projektia varten. Isard ja ryhmä Blackguardin eliittikätyreitä matkustivat kiiturilla laskeutumisalueelle, mihin Conquerorin tarvikesukkula laskeutui kerran päivässä. Kun he pääsivät paikalle ja poistuivat kiiturista, sukkula ei ollutkaan vielä saapunut, joten Isardin täytyi muistuttaa Blackguardin jäseniä operaation tärkeydestä. Yhtäkkiä ryhmä kapinallisia—Karkurilentueen jäseniä, joille oli annettu tehtäväksi tuhota Conqueror—poistuivat piiloistaan ja syntyi tulitaistelu. Isard tehtiin aseettomaksi ja hän käski mustia jedejä vetäytymään. He tekivät suojatulta sen aikaa, että Isard ehti perääntyä kiiturille. Selvinneet Blackguardin jäsenet hyppäsivät sitten kiituriin ja Isard pakeni paikalta. Isard varoitti Conquerorin kapteenia, amiraali Victor Strangia, kapinallisten lähestyvästä hyökkäyksestä tähtituhoajalle. Kuitenkin he onnistuivat soluttautumaan alukselle käyttäen tarvikesukkulaa, ja he tuhosivat superlaserilla varustetun aluksen sisältä päin räjähdyslatauksilla.[18]

Vuonna 3 jYt Isard vieraili paroni Soontir Felin, 181. keisarillisen hävittäjäsiiven johtajan, tukikohdassa. Hän oli iskenyt paroniin silmänsä viimeisten tehtävien aikana. Isard oli lähetetty informoimaan häntä lähestyvästä Vaderin ja Thrawin johtamasta hyökkäyksestä kapinallistukikohtaan Derra IV:llä. Isard yritti vietellä Felin, sekä seksuaalisesti että tarjoamalla ylennyksiä ja valtaa. Pilotti kieltäytyi innostumasta näistä lähestymisyrityksistä, vaikka Isard väitti vain tulleensa keisarin käskystä kokeilemaan hänen uskollisuuttaan. Koska hän läpäisi testin, Isard antoi tälle käskyn lentää Derra IV:lle, mihin Fel suostui. Hänen tórjumisensa vuoksi Felistä oli kuitenkin tullut Isardin vihollinen—minkä hän itsekin tajusi ja mitä hän pelkäsi. Isard oli oletettavasti mukana Derra IV:n tapahtumissa, sillä hän oli läsnä taistelua seuranneessa palkintoseremoniassa.[19] Vaikka hän ei enää ollutkaan aktiivinen kenttäagentti, Isard piti silti itsensä hyvässä kunnossa treenaten usein kuntosaleilla,[7] ja rasittavien holografisten harjoitusten avulla. Hänen tiedettiin harjoitelleen vihollistensa hologrammeja vastaan, voidakseen purkaa heitä kohtaan tuntemaansa turhautumista vähemmän häilyvässä ympäristössä.[20]

Endorin jälkeen[muokkaa]

Ysanne Isard, Imperiumin tiedustelupalvelun johtaja, toimi neutraalina välittäjänä osapuolten välillä. Kumpikaan ryhmä ei kuitenkaan tajunnut Isardin todellista tavoitetta, ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Isard houkutteli salaa ryhmittymät toisiaan vastaan, jotta hän voisi nousta näiden raunioilta ja hallita keisarinnana.
―Uuden tasavallan historiallinen dokumentti[lähde]
Isard ja Sate Pestage keskustelevat.

Vuonna 4 jYt Kapinaliitto tuhosi toisen Kuolemantähden, vieden mukanaan myös sekä keisarin että Darth Vaderin. Imperiumi jäi rappeutuvaan tilaan, ja Palpatinen kuolema jätti jälkeensä valtavan valtatyhjiön, jota monet, kuten myös Isard, pyrkivät täyttämään. Raivostuneena keisari Palpatinen kuolemasta ja sitä seuranneesta juhlinnasta, Isard lähetti joukkonsa matkaan ja pidätti satojatuhansia siviilejä, jotka juhlivat Kapinaliiton voittoa.[4] Voitettuaan ihailun kohteensa kuolemasta johtuneen alkujärkytyksen Isard näki, miten hän voisi käyttää asioita omaksi edukseen. Suurvisiiri Sate Pestage oli ottanut Imperiumin ohjat käsiinsä, vaikka hänen vainoharhaisuutensa ja stressinsä tekivät hänestä heikon hallitsijan. Ysanne käytti tätä hyödykseen toimiessaan neutraalina osapuolena Pestagen ja keisarillisen hallintoneuvoston välillä, joista jälkimmäinen vaati valtaa itselleen. Isard alkoi suunnitella kummankin osapuolen kukistumista.[21]

Pian Endorin jälkeen Isardin agentit vangitsivat Mara Jaden, ja johtaja määräsi tämän vankeuteen. Keskusteltuaan Petsagen kanssa Jadesta Isard tuli siihen johtopäätökseen, että hän oli liian suuri uhka ollakseen liittolainen, ja alkoi aivopestä tätä paljastamaan hänelle salaisuuksia Imperiumista, joista hän ei aiemmin ollut tietoinen. Ysanne Isard ei voinut koskettaa Voimaa eikä antanut sille paljonkaan ajatuksia tai huomioita, joten ei ollut yllätys, että hän aliarvioi Maran kyvyt siinä. Keisarin käsi käytti mielenlumetta kuulustelijaansa, joka päästi hänet vapaaksi ja salli hänelle pääsyn tietokoneterminaaliin. Isardin miehet huomasivat tämän välittömästi, ja hän itse alkoi jäljittää karannutta vankia pitkin monimutkaista Keisarillista palatsia. Hän värväsi teknologia-asiantuntija Tal Burrenin auttamaan häntä Jaden liikkeiden seuraamisessa. Lopulta he tajusivat Jaden olleen Isardin henkilökohtaisessa toimistossa, mutta kun he saapuivat, hän oli poissa. Jade oli varastanut toimistosta yhden Isardin datakorteista, missä oli korkean tason turvakoodeja, ja hän käytti sitä liikkuakseen esteettä rakennuksessa. Jade jätti heille lukuisia virhejohtolankoja käskien tusinoittain sukkuloita useisiin hangaareihin, joihin Isard lähetti kaikkiin miehiä. Mara itse kuitenkin pakeni henkilökohtaisella sukkulallaan, Lokvarilla. Jade lopulta pakeni, minkä Isard otti henkilökohtaisesti. Hän teki naisesta arkkivihollisensa ja vannoi heittävänsä tämän Lusankyan uumeniin heidän tavatessaan seuraavan kerran.[9] Hänen agenttinsa näkivät Maran kerran Kintonilla, mutta sen jälkeen hänen olinpaikkansa ei päässyt Isardin tietoon.[22]

Joskus päästyään Pestagen neuvonantajaksi Isard löysi syvältä Imperiumin keskuksen alta keisarin henkilökohtaisen kloonauskeskuksen. Hän teki itsestään yhden kloonin, minkä jälkeen hän tuhosi jäljelle jääneet Spaartin kloonaussylinterit. Klooni pidettiin jatkuvasti liikkeessä Lusankyalla, eikä Isard kertonut sen olemassaolosta kenellekään.[4] Hän suunnitteli käyttävänsä klooniaan tehtävissä, joita hän uskoisi vain itselleen, ja suunnitteli aina hävittävänsä sen joskus.[7]

Isard keisarillisten iskusotilaiden keskellä.

Useiden seuraavien kuukausien aikana Isard sai Pestagen näyttämään keisarillisen hallintoneuvoston ikätovereitaan epäpätevämmältä antamalla hänelle huonoja neuvoja ja heikentämällä hänen auktoriteettiaan. Samalla tavalla hän eristi hallituksen aiheuttaen suurta eripuraa Imperiumin jäänteiden keskuudessa, mikä kaikki kuului hänen suunnitelmaansa. Kuuden kuukauden ajan Kapinaliitto, joka oli nyt järjestäytynyt uudelleen Uudeksi tasavallaksi, yhdisti joukkonsa tehden laajamuotoisia hyökkäyksiä Imperiumin alueelle. Pestage alkoi kuitenkin käsittää Uuden tasavallan olevan yhä aktiivisempi, ja hän ja Isard päättelivät, että he suunnittelivat jotain Imperiumia vastaan. Ysanne neuvoi Pestagea asettamaan kapinallisille syötin, ehdottaen planeetta Brentaal IV:tä ansan sijainniksi. Hän valitsi planeetan, koska siellä oli keisarillisen hallintoneuvoston tiloja, ja jos kaikki sujuisi hänen suunnitelmiensa mukaan, he raivostuisivat varmasta tappiosta. Amiraali Lon Isoto—joka hänen esimiestensä mukaan oli epäpätevä hölmö—oli vastuussa keisarillisista joukoista Brentaalilla, ja Pestage huomautti, että Uuden tasavallan kohtaaminen Isoton komennossa olisi itsemurha. Isard kuitenkin kertoi suurvisiirille, että hallintoneuvosto tuki Isotoa lujasti, ja jokainen hänen virheensä olisi myös neuvoston virhe. Pestage ei pystynyt vastustamaan tilaisuutta heikentää kilpailijaansa, joten hän suostui lopulta, mutta vain sillä ehdolla, että myös 181. keisarillinen hävittäjäsiipi olisi mukana taistelussa. Isard puolestaan ilmoitti neuvostolle jäsenten raivoksi, että Pestage halusi pitää Isoton komennossa.[23]

Isard määräsi paroni Soontir Felin, 181. hävittäjäsiiven johtajan, estämään Uuden tasavallan planetaarisen hyökkäyksen, muttei puhunut muuta. Kun Uusi tasavalta sai tietää amiraali Isoton olevan vastuussa amiraali Ackbarin pitkäaikaisen maalin puolustuksesta, he käynnistivät Independencen johtaman hyökkäyksen kukistaen alustavat keisarillisten joukot ja vallaten Brentaalin kuutukikohdan. Paroni Fel kärsi raskaita tappioita ja taistelun jälkeen hän osoitti Isardille tyytymättömyyttään siitä, että hän joutui lähettämään miehiään kuolemaan. Isard onnistui kuitenkin pitämään raivostuneen Felin kurissa; hän oli jotenkin saanut selville Felin suhteesta Syal Antillesin kanssa ja hän ärsytti tätä mahdollisuudella tappaa tämän veli Wedge Antilles, joka oli Uuden tasavallan Konnalentueen johtaja. Fel vastasi, ettei hän epäröisi tappaa Antillesia, mutta kuitenkin hän selvästi tajusi Isardin päässeen selville hänen salaisesta avioliitostaan, joten siitä lähtien hän piti vastalauseensa omana tietonaan. Isard määräsi Felin ja muita keisarillisia joukkoja takaisin Brentaalille seuraavan Uuden tasavallan laivueen vanavedessä.[23]

Pestage ei ollut tyytyväinen tapahtumien kulkuun, vaikka Isard onnistuikin tuomaan hänelle myös hänen ajatusmaailmaansa. Isard käski Isotoa vetäytyä laivastonsa kanssa, minkä takia kapinalliset pääsivät perustamaan pinnalle tukikohdan—tämä järkytti hallintoneuvoston jäseniä suuresti. Neuvsoto vaati Isoton päätä, ja pyysi Isardia saamaan Pestagen järkiinsä, jotta tämä voisi nimittää kykenevän komentajan. Pestage vuorostaan käski Ysannea pyytää neuvostoa lopettamaan Isoton tukeminen. Isard manipuloi kumpaakin osapuolta kertoen toiselle ryhmittymälle, ettei toinen halunnut tehdä muutoksia—tämän takia neuvoston jäsenet ryhtyivät suunnittelemaan vallankaappausta. Kaikki sujui Isardin suunnitelmien mukaisesti.[23]

Kunnianhimoinen projekti[muokkaa]

Nyt Pestage on minun, ja sen jälkeen koko mestarini Imperiumi. Mikään ei pysäytä minua...
―Ysanne Isard juuri ennen suunnitelmansa toteuttamista[lähde]

Tuntien kuluttua suurimmasta taistelusta Soontir Fel otti Isardiin hologrammiyhteyden. Fel oli raivoissaan Isardin puuttumisesta asioihin, ja hän syytti tätä maanpetoksesta. Vaikka Isard loukkaantui, Fel totesi jatkavansa Imperiumin palvelemista uskollisesti. Fel tiesi Isardin suunnitelmasta tehdä vaikutus paikallisiin vallanpitäjiin; vaikka hän sallikin maailman sortua, hän antoi merkkihenkilöille aikaa evakuoida, jotta kapinalliset eivät pääsisi vangitsemaan heitä saaden näin valtavasti suosiota heidän silmissään. Kun seuraava taisteluaalto meni Imperiumilta huonosti, Isard antoi vetäytymiskäskyn ja lähetti Brentaalille evakuointilaivueen, kiertäen näin Pestagen alkuperäiset käskyt. Raivostunut suurvisiiri kieltäytyi hyväksymästä tätä, mutta kuitenkin, kuten aina, Isard onnistui saamaan hänet taipumaan hänen ajatuksiinsa. Pestage kuitenkin lopulta tajusi, että Ysanne manipuloi häntä, joten hän alkoi suunnitella loikkaamistaan Uuteen tasavaltaan.[23]

Isard henkilökohtaisesti antoi amiraali Isotolle käskyn evakuoida, ja tämän käytettyä kaiken hyödyllisyytensä Isard käski agenttiaan Graniaa, joka oli toiminut tämän vaimona, tappaa tämän.[23] Brentaal IV:n menetys oli viimeinen tikki keisarilliselle hallintoneuvostolle, jotka vannoivat syrjäyttävänsä Pestagen lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan sekä Soontir Fel että Sate Pestage olivat kadonneet—Fel oli loikannut Uuden tasavallan puolelle ja Pestage piilotteli.[20] Ysanne lähetti agentteja Felin vaimon, Syal Antillesin, perään, mutta he epäonnistuivat tämän vangitsemisessa.[24] Isard oli purkamassa turhautumistaan taistelusimulaattoreissa, kun hänelle kerrottiin, että prinsessa Leia Organa ja tämän adjutantti oli saatu vangittua Eiattulla. Isard päätteli, että prinsessa oli joko kidnapattu tai saatu kiinni tapaamisesta Pestagen kanssa. Joka tapauksessa hän vannoi löytävänsä Pestagen ja rankaisevansa tätä pelkuruudestaan. Oli raportoitu, että petturimoffi Leonia Tavira piti Leiaa vankina, joten hän käski Reckoningia lähtemään planeetta Axxilalle hakemaan sekä Taviran että Organan. Isard suunnitteli käyttävänsä kumpaakin heistä tahdottomina agentteina vihollisiaan vastaan kuulusteltuaan heitä ensiksi, mutta asiat eivät menneet suunnitellusti, ja Organa onnistui pakenemaan Konnalentueen avulla. Pestage palasi takaisin näkymättömistä, ja vaikka Isard uskoi lujasti tämän tavanneen Leia Organan kanssa, hänellä ei ollut todisteita, joiden avulla varmistaa epäilynsä.[20]

Isard puhuu Keisarillisen hallintoneuvoston kanssa.

Kun Pestage näytti aina vain enemmän siltä, että olisi tehnyt sopimuksia Kapinaliiton kanssa, ISard esitti asiansa hallintoneuvostolle väittäen, että Pestage oli syyllistynyt maanpetokseen, ja ehdotti tämän karkottamista. Kun Pestage jälleen katosi, Isard antoi hänestä pidätysmääräyksen, mutta tämä osoittautui tarpeettomaksi. Leonia Tavira oli nimittäin löytänyt Pestagen ja piti tätä vankina Ciutric IV:n planeetalla. Isard yritti keskustella tämän kanssa Pestagen hengestä, mutta tämän vaatimukset olivat liian ankaria, joten hän kieltäytyi, mutta Pestagen olinpaikka oli nyt kuitenkin selvillä. Hallituksella oli kuitenkin muita ideoita. He lähettivät amiraali Delak Krennelin ja tämän tähtituhoajan Ciutricille. Isard raivostui, mutta hänen esimiehensä olivat järkkymättömiä. He kuitenkin sallivat Isardin matkustaa Ciutricille valvomaan edistymistä henkilökohtaisesti. Isardin tärkeimmäksi tavoitteeksi Petsagen kuoleman jälkeen nousi Imperiumin vapauttaminen hallituksesta, jonka aiheuttamat keskeytykset olivat yleistyneet.[25]

Isard matkusti suoraan Reckoningin komentosillalle tavatakseen Krennelin kasvotusten. Vaihdettuaan hienovaraisia loukkauksia tämän kanssa, hän käski voimakkaasti tätä vetäytymään tekemättä mitään, ja antaa hänen miestensä hoitaa Pestagen tapaus. Hän tarjosi tälle suojaa hallitukselta, ylennyksiä ja rahaa saadakseen tämän puolelleen, mutta Krennel suostui vasta saatuaan Interdictor-tähtituhoaja Binderin komennon. Isard palasi Coruscantiin Krennelin johtaessa toista ryhmää pinnalla, mutta heidän saavuttua Pestagen säilytyspaikkaan Konnalentue sieppasi suurvisiirin. Kuitenkin Binder esti aluksia pakenemasta hyperavaruuteen antaen näin Krennelille mahdollisuuden tavoittaa Konnalentueen ja vaatia Pestagea itselleen.[25]

Keisarillisella keskuksella Isardia moitittiin ankarasti käskyjen rikkomisesta, ja hallitus piti hänen syynään, että kapinalliset saivat suurvisiirin siepattua. Hän kuitenkin pelastui potkuilta ajatkusensa ansiosta johtaa Binder Ciutricille. Hän otti jälleen yhteyttä Krenneliin tällä kertaa hologrammin välityksellä, vaikka häntä olikin käsketty olla sekaantumatta asioihin. Isard tiesi, että jos Pestage joutuisi hallintoneuvoston käsiin, hän kertoisi näille Isardin suunnitelmista ja hän joutuisi syytteeseen, joten hän halusi epätoivoisesti suurvisiirin palautettavaksi hänen haltuunsa. Hän kertoi Krennelille suunnitelmistaan murhata neuvoston jäsenet, ja hän tarjosi tälle asemaa keisarina, jos hän onnistuisi nappaamaan Pestagen hänen haltuunsa.[25]

Kun Krennel käsitteli Pestagen tapausta, Isard aloitti kunnianhimoisen projektinsa viimeisen vaiheen tappaen ensiksi tuomari Challerin. Ysanne laittoi jälleen miehen rakastetun painamaan liipaisinta, mutta tällä kertaa hän ei käskenyt agenttiaan peittelemään murhaa. Hän järjesteli seuraavaksi Plumban kuoleman, minkä jälkeen hän kuuli Krennelin onnistuneen Pestagen löytämisessä. Kuitenkin sen sijaan, että hän olisi toimittanut Pestagen Isardille elossa, kuten oli sovittu, hän päätti murhata tämän itse ja haalia tämän rakennukset, Ciutricin hegemonian, itselleen. Sen jälkeen Isard lähetti kenraali Paltr Carvinin, hallituksen väliaikaisen johtajan, Lusankyan uumeniin, minkä jälkeen hallintoneuvostolta puuttui johtaja, ja Isardista tuli keisarinna kaikin muin tavoin paitsi nimitykseltään.[25]

Vallan puolustaminen[muokkaa]

Toiveenani on tämän kapinan kukistuminen. Nyt, kun Imperiumi on minun käsissäni, kukaan ei voi estää minua tekemästä toiveestani totta.
―Ysanne Isard[lähde]

Vaikka Isard oli päässyt valtaan, Imperiumi alkoi silti murentua Uuden tasavallan jatkuvien hyökkäyksen alla, sekä sotalordien jatkaessa eroamisiaan. Kahdeksan kuukautta Endorin taistelun jälkeen amiraali Ackbar käynnisti uuden kampanjan työntyen yhä syvemmälle Imperiumin alueelle. Isard pelästyi tätä, ja hän määräsi satoja sotalaivoja puolustamaan Coruscantia ja muita tärkeitä Keskusmaailmojen planeettoja, joille hän epäili Ackbarin hyökkäävän. Näin tehdessään Isard menetti Mustan laivueen tuhoisassa fiaskossa Cal-Setillä; alusten mukana tuhoutui myös supertähtituhoaja Intimidator. Vaikka suurin osa korkea-arvoisista Imperiumin laivaston henkilöistä, kuten Gilad Pellaeon,[21] Miltin Takel ja Afsheen Makati[26], olivatkin yhä uskollisia Isardin Imperiumille, mutta silti useat yrittivät syrjäyttää hänet ja haalia Imperiumin jäänteet itselleen. Suurmoffi Bertroff Hissan johtama Suurmoffien keskuskomitea julisti Trioculuksen, keisarin oletetun pojan, nykyiseksi keisariksi. Isard vapautti Zorba Desilijic Tiuren Kipin vankilasta yrittäessään kukistaa Trioculus. Hän toivoi näiden tuhoavan toisensa taistelussa prinsessa Leiasta. Uusi tasavalta käsitteli Trioculuksen tapauksen, tosin Isardin täytyi tehdä toimenpiteitä, joilla puuttua hankalaan Pimeän puolen kirkon toimintaan, jonka johtaja, Kadann, oli julistanut itsensä keisariksi.[21] Kirkko oli Pestagen perustama, ja jäsenet olivat uskonnollisia kaupunkilaisia, missä he saivat laillisesti harjoittaa uskontoaan. Isard yritti jälleen vastata heihin uudelleenjulistamalla galaktisen uskonnonvapauden, minkä takia profeetat menettivät valtansa tukea kansalaisten hengellistä nälkää. Suuramiraali Afsheen Makati pyysi häneltä luvan lähteä Kadannin perään ja tappaa hänet. Luvan saatuaan hän pian surmasikin tämän, mutta hän kuoli itsekin vähän myöhemmin.[26] Trioculusin tapaukseen osallistuneet etsittiin ja teloitettiin. Useita kuukausia myöhemmin keisarillinen Jerec-niminen inkvisiittori yritti anastaa Isardin vallan mustien jedien, supertähtituhoajan ja useiden taloudellisten tukijoiden tukemana, mutta Isard onnistui neutraloimaan hänen aiheuttamansa uhan.[4] Isardin valtaa ei koskaan uhattu vakavasti, koska hän hallitsi Coruscantia, ja näin myös kaikkia sen puolustusjärjestelmiä.[3]

Ollessaan vallassa Isard piti yllään yleensä koristelematonta karmiininpunaista versiota amiraalin univormusta.[1] Hänen valtansa ja fyysisen kauneutensa takia monet hänen komentamansa upseerit haaveilivat hänestä, lisäten heidän yleistä kuuliaisuutta.[8] Jossain vaiheessa galaktista sisällissotaa Isard aloitti IT-droidien uudelleenohjelmoinnin yrittäessään eliminoida Uuden tasavallan ylemmän johtoportaan, mutta tämä osoittautui tuloksettomaksi.[27]

Ysanne Isard Coruscantilla.

Isard pysyi yhteydessä henkilöihin, joita hän piti todellisina uhkina, kuten suuramiraali Thrawn[4] ja keisarin käsi Lumiya.[28] Thrawn oli huonossa asemassa Tuntemattomilla alueilla—tosin Isard tiesi, että jos hän pyytäisi itselleen valtaistuinta, hän voisi onnistua—ja Lumiyan koulutus Voimassa teki hänestä varteenotettavan vastustajan. Isard noudatti kaksikon kanssa rauhoittelupolitiikkaansa, tarjoamalla heille jotain vastineeksi siitä, että he pysyisivät aisoissa. Thrawn kysyi paroni Soontir Felistä, ja laati suunnitelman hänen vangitsemisekseen Uuden tasavallan joukoista, minkä Isard tyytyväisenä toteutti.[4] Pitääkseen Lumiyan tyytyväisenä hän lähetti tämän turvaksi keisarillisen henkivartiokaartin sotilaita, mukaan lukien myös Carnor Jax.[28]

Isard tarkkaili klooninsa kasvua Lusankyan uumenissa päivittäen säännöllisesti sen muistia.[4] Hän oletti, että kun se aktivoitaisi, niin se kokisi olevansa aito Ysanne Isard, ja tekisi tehtäviä täsmälleen niin kuin hän ne tekisi.[7] Joskus Jerecin epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen Isard oli keskeisessä roolissa taistelussa, missä estettiin Uuden tasavallan tunkeutuminen Coruscantiin. Pilotti Tycho Celchu ilmoittautui vapaaehtoisena lentämään Bakuralla talteen otetun TIE-hävittäjän Keisarilliseen keskukseen, tosin Isard sai juonen selville ja kuljetti pilotin Lusankyalle. Celchu onnistui kuitenkin sietämään kidutusta ja turhauduttuaan Isard päästi tämän takaisin Uuden tasavallan joukkoihin. Vaikka hän ei ollutkaan tehnyt tästä tahdotonta agenttia, hänen olonsa pelätyssä "Lusankya-laitoksessa" takia hän joutui suuren epäluottamuksen kohteeksi Uuden tasavallan riveissä.[1][21]

Kun hänen Imperiuminsa pysyi suhteellisen vakaana, Isard käänsi huomionsa Kapinaliittoon. Koko ajan hänen tavoitteenaan oli tuhota kapinalliset ja palauttaa sitten Imperiumi entiselleen. Konnalentue, joka oli aiheuttanut hänelle paljon harmia menneisyydessä, oli uudelleenorganisoitu Wedge Antillesin toimesta vuonna 6 jYt,[1] ja hän koki ryhmän vaarallisena vihollisena, josta oli päästävä eroon.[29] Isard jäljitti Kirtan Loorin, Corellialla operoineen Imperiumin tiedustelupalvelun agentin, ja toimitti tämän hänen luokseen Coruscantiin. Loorilla oli eideettinen muisti, ja hän oli taitava monissa kuulustelun ja kiduttamisen eri muodoissa. Tavattuaan tämän ja neuvottuaan tätä arvioimaan ja korjaamaan heikkouksiaan Isard antoi tälle käskyn tuhota Konnalentue. Loor oli corellialainen, kuten myös lentueen johtaja Wedge Antilles ja yksi jäsenistä, Corran Horn, joka oli tavannut Loorin ennenkin. Isard onnistui myös soluttamaan vakoojan lentueen keskuuteen. Elisi Dlarit oli thyferralainen, ainoan baktaa tuottavan planeetan jäsenenä Uusi tasavalta oli valinnut hänet lentueeseen poliittisista syistä. Vaikka turvatoimet olivat tiukat, hän onnistui toimittamaan Isardille muiden pilottien henkilötiedot.[1]

Ysanne Isard ja Kirtan Loor, mies, jonka tehtäväksi tuli tuhota Konnalentue.

Loor onnistui seuraamaan lentuetta Talasealle, missä hänen miehensä onnistuivat tappamaan yhden konnan, Lujayne Forgen, ja vahingoittamaan useita muita, mutta planeetan loput Uuden tasavallan joukot lopulta karkoittivat heidät. Tiedustelupalvelun agentti päätteli, että Uuden tasavallan joukot olivat kaappaamassa planeettaa itselleen, ja Imperiumin olisi erittäin vaikea vallata sitä takaisin. Lisäksi planeetta voisi toimia tukikohtana hyökkäyksessä Coruscantiin. Loor oletti, että Konnat iskisivät seuraavaksi Borleiasille, joten hän ryhtyi suunnittelemaan toimenpiteitä heidän torjumisekseen. Kenraali Evir Derricote oli vastuussa Borleiasin operaatiosta, ja hänen salaiset lisäjoukkonsa auttoivat taistelussa Uuden tasavallan joukkoja vastaan näiden ensimmäisen hyökkäysyrityksen aikana. Isard tiesi Derricoten salaisesta toiminnasta Alderaanin tuhosta selviytyneiden kanssa ja lähetti Loorin vakoilemaan näitä. Todettuaan Derricoten sopivan hänen seuraavaan projektiin, hän käski tätä matkustamaan Coruscantiin ja määräsi Loorin toimimaan hänen kanssaan.[1]

Isard tiesi, että ennemmin tai myöhemmin Uusi tasavalta olisi tarpeeksi itseluottavainen käynnistääkseen hyökkäyksen Coruscantiin ja tiesi, ettei hänellä ollut tarvittavia joukkoja puolustamaan planeettaa voimakkaalta iskulta. Hän alistui planeetan menetykseen, vaikka tiesi, että valtaosa Imperiumin jäänteistä jättäisi hänet, jos hän menettäisi sen. Isard kuitenkin oli päättäväinen, ja halusi aiheuttaa Uudelle tasavallalle paljon hankaluuksia planeetan valtaamisen jälkeen. Hän määräsi Derricoten työskentelemään Krytos-viruksen parissa, jonka olisi tarkoitus vaikuttaa vain ei-ihmisiin. Tämän toivottiin aiheuttavan eripuraa Uudessa tasavallassa ihmisten ja muiden lajien välillä. Hän pyysi myös virukseen ominaisuuden, jotta se voitaisi helposti parantaa baktalla. Uusi tasavalta menisi konkurssiin joutuessaan ostamaan paljon baktaa parantaakseen kaikki sairaat, ja ei-ihmiset hermostuisivat Uudelle tasavallalle, koska se ei parantaisi heitä, vaikka helposti siihen pystyisikin.[12]

Uusi tasavalta kukisti Borleiasin joukot tehden Isardin tappion Coruscantissa yhä todennäköisemmäksi.[1] Isard käski Derricoten ryhtyä toimiin välittömästi, kun Elasi Dlarit piti hänet ajan tasalla Konnalentueen liikkeistä. Vain muutama päivä Borleiasin taistelun jälkeen Dlarit kertoi Isardille Bror Jacen matkustavan kotiplaneetalleen Thyferralle. Tarkkojen hyperavaruuskoordinaattien ansiosta Isard lähetti sulkuristeilijä Black Aspin odottamaan. Hän määräsi, että Jace täytyisi vangita elävänä, jotta hänet voitaisi viedä Lusankyalle, mutta lopulta tämä ammuttiin alas. Tästä vastuussa ollut Black Aspin majuri Wortin sai asianmukaisen rangaistuksen, ja hänet lähetettiin työskentelemään Thrawnin komentoon Tuntemattomille alueille.[13]

Krytos-epidemia[muokkaa]

Kapinallisjoukot hallitsevat nyt Imperiumin keskusta. Mitä he ovat huomanneet, on, että Keisarillinen keskus on myrkytetty maailma, sairas maailma, vaikka he eivät olekaan vielä tajunneet ongelman koko vakavuutta. Se on musta aukko, mistä he eivät voi paeta. He ovat todella haukanneet enemmän kuin mitä voivat pureksia ja tukehtuvat nyt sen takia.
―Isard kertoo Corran Hornille krytos-viruksestaan[lähde]
Ysanne Isard.

Isard turhautui nopeasti Derricoten työskentelymenetelmiin. Viruksen itämisaika kehityksen aikana oli myös suuri huolenaihe, ja vaikka Loor varoittikin Derricotea työn hitaudesta, viruksen kehitykseltä alkoi loppua aika kesken. Derricotella oli myös vaikeuksia varmistaa viruksen leviäminen ilmassa, mikä kuului myös Isardin vaatimuksiin. Hän selitti sekä Derricotelle että Loorille, että jos kapinalliset valtaisivat planeetan ennen kuin viruskanta olisi täysin valmis, kaikki projektiin osallistuneet tapettaisi, jotta he eivät joutuisi kapinallisten käsiin; tämä motivoi miehiä työskentelemään entistä ahkerammin. Isard käytti muita keinoja ”motivoidakseen” Looria. Hän kertoi, että hän oli tappanut Gil Bastran, Konnalentueen Corran Hornin entisen opettajan, joka oli Loorin vannoutunut vihollinen. Hän toivoi, että tämä antaisi Hornille ylimääräistä halua päästä kostamaan Coruscantiin hakemaan kostoa, sekä parantaen näin myös Loorin työtahtia Derricotea avustavissa tehtävissä.[13]

Sotalordi Zsinjin toimet eivät auttaneet asiaa. Isard oli aluksi katsonut miehen uhaksi vallalleen, mutta näkikin tämän lopulta hölmönä. Tämä oli hyökännyt Uuden tasavallan laitokseen Borleiasissa, mikä kiihdytti heidän hyökkäysvalmisteluja Coruscantiin. Erisi Dlaritin toimittamien tietojen perusteella Isard sai selville, että Uusi tasavalta oli vapauttanut huomattavia Mustan auringon jäseniä Kesseliltä ja kuljetti nämä Coruscantiin tarkoituksenaan häiritä Isardia kun Konnalentue soluttautui planeetan pinnalle. Uusi tasavalta teki kuitenkin yhden vakavan virheen vapauttaessaan moffi Fliry Vorrun, jonka he toivoivat pitävän rikolliset aisoissa hyökkäämästä siviilien kimppuun. Vorru otti heti yhteyttä Isardiin ja hänestä tuli jälleen yksi Ysannen käskyläisistä Coruscantissa.[13]

Isard oli myös tyytymätön joihinkin Derricoten lajivalintoihin virusta varten. Todettuaan quarrenien ja gamorrien tartuttamisen hyödylliseksi, Derricote halusi lisätä virukseen ominaisuuden tarttua myös wookieihin ja sullustaneihin Isard kielsi tätä wookieet, koska ne toimivat hyödyllisenä orjalajina, mutta hän taipui sullustaneihin. Loor kertoi hänelle, että sullustanit toimivat usein yhdessä bothalaisten kanssa, minkä takia virus leviäisi sullustaneista helposti myös bothalaisiin. Koska bothalaiset olivat Kapinaliiton avainjäseniä, Isard halusi heidän sairastuvan virukseen erityisen vakavasti.

Elisi Dlarit ja hänen Konnakumppaninsa saapuivat Coruscantiin pian Kesselin operaation jälkeen, ja vaikka Isard tiesikin heidän valehenkilöllisyytensä, hän ei iskenyt heitä vastaan. Hän alkoi myös jättää Coruscantin alipuolustetuksi kutsuen Uutta tasavaltaa hyökkäämään. Kun uhkaava taistelu alkoi olla ajankohtainen, hän asetti Derricotelle kahden viikon määräajan viruskantojen valmistumiselle, minkä jälkeen ne sijoitettaisi vesitarvikkeisiin.[13]

Konnat liikehtivät nopeammin kuin Isard oli odottanut. Black Asp, joka oli epäonnistunut aiemmin Bror Jacen vangitsemisessa, oli loikannut Uuden tasavallan puolelle antaen heille erittäin arvokkaan aseen: toimivan sulkuristeilijän. Black Aspin avulla Uusi tasavalta hyökkäsi Coruscantiin ja valtasi sen, kuten Isard oli jo kauan odottanut. Vaikka krytos-virus ei ollutkaan yhtä kuolettava kuin hän oli pyytänyt, sen lievempi kanta levisi Coruscantin vedessä, missä se alkoi vaikuttaa. Kuitenkin yrityksessään tuhota kilpigeneraattoreita Konnalentue höyrysti valtaosan Coruscantin vesivarastoista edelleen heikentäen viruksen vaikutusta.[13] Epäonnistumisensa takia Derricote vangittiin Lusankyalle.[12] Todellinen palkinto Isardille kuitenkin oli Corran Hornin vangitseminen. Erisi Dlarit onnistui järjestämään Isardille täyden hallinnan Hornin tähtihävittäjään, ja hän lensi sen suoraan ansaan. Hänen lentueensa uskoi hänen kuolleen, kun Isard kuljetti hänet Lusankyalle, ja Tycho Celchua syytettiin tämän murhasta,[13] antaen näin Isardille ja Dlaritille enemmän vapautta toimia. Celchun oikeudenkäynti oli myös Isardille tapa päästä Uuden tasavallan hallitukseen; jokainen ihmisten erityiskohtelu voisi olla vahingollista heille, vaikka Celchun luultiinkin olevan Imperiumin tahdoton vakooja, ja näin syyllinen.[12]

Ysanne Isard mietiskelee Coruscantilla.

Vaikka Isard olikin pitkään alistunut Imperiumin keskuksen menettämiseen, hän oli päättänyt tehdä Uuden tasavallan väliaikaisen hallituksen elämästä mahdollisimman vaikeaa. Krytos-epidemian lisäksi hän määräsi Kritan Looria ja Fliry Vorrua perustamaan Palpatinen kapinoinninvastaisen rintaman, joka toimi ärsyttäen Uutta tasavaltaa. Samalla Isard asettui asumaan Lusankyaan, ja ryhtyi työhön Corran Hornin parissa. Hän käytti lentosimulaattoreita tämän vanhaa lentuettaan vastaan yrittäessään murtaa tämän, mutta ensimmäiset simulaatioajot eivät osoittautuneet ratkaiseviksi, mikä viittasi siihen, että Horn tulisi olemaan vaikeasti muovattavissa tahdottomaksi agentiksi. Isard jatkoi, ja kun simulaattorit eivät onnistuneet murtamaan häntä, hän turvautui perinteisempiin kidutusmenetelmiin. Kun nekään eivät osoittautuneet tehokkaiksi, Horn heitettiin muiden Lusankyan vankien joukkoon, vaikka hän oli päättänyt olla luopumasta entisestä CorSecin agentista.[12] Hän oli myös satoja rekistereitä Coruscantin tietokannoista pitäen useiden hänen huippuvakoojiensa henkilöllisyydet salassa.[30]

Isard piti yllä harhakuvaa siitä, että hän oli jollain kaukaisella planeetalla, ja jopa Vorru ja Loor uskoivat tämän. Hän ylläpiti usein kommunikaatioyhteyttä Loorin kanssa, koska Vorru oli usein liian kiireinen Uuden tasavallan tutkimisessa ottaakseen häneen yhteyttä. Vorru työstenteli nyt agenttina Uudelle tasavallalle—tai niin he ainakin luulivat—ja hän kykeni toimittamaan Loorille paljon huippusalaista tietoa, minkä Loor välitti edelleen Isardille. Erisi Dlarit piti myös esimieheensä yhteyttä, ja hän kertoi Isardille Konnalentueen uusimmasta tehtävästä. Isard päätti olla toimimatta, tosin Kirtan Loor, jonka ei olisi pitänyt nähdä viestiä ensimmäisenä, päätti toimia. Hän käytti varastettua lentuetta X-siipisiä vale-Konnalentueena saattaeb baktasaattuetta kohtaamispaikalle, valmiina väijyttämään todellisen lentueen, kun he saapuisivat. Metsästäjistä tuli kuitenkin metsästettyjä kun Zsinj saapui supertähtituhoajansa kanssa tuhoten valelaivueen. Kuitenkin kaikki eteni Isardin suunnitelmien mukaan. Hän tiesi Loorin suunnitelmista, ja luovutti tietoja saattueesta sotalordi Zsinjille. Uusi tasavalta oli nyt baktapulassa, ja Loor saatiin kiinni itse teosta niskoittelusta käskyjä vastaan.[12]

Asiat kääntyivät huonompaan suuntaan Zsinjin hyökkäystä seuranneina päivinä. Loor pelkäsi mahdollista rangaistusta Isardilta, joten hän loikkasi Uuden tasavallan puolelle luvaten tarjota heille tietoja poliittista koskemattomuutta vastaan. Isard sai selville myös Evir Derricoten ja Corran Hornin paenneen Lusankyan rangaistuslaitoksesta, ja lähetti useita miehiä heitä etsimään. Derricote löytyi kuolleena, mutta tieto Hornin olinpaikasta ei päässyt hänen tietoonsa. Isard alkoi tulla epätoivoiseksi Konnalentueen tuhoamisessa, hän käski Corrua hyökätä kymmeniin baktan varastointipaikkoihin Coruscantissa tietäen, että kapinalliset lähettäisivät Konnalentueen niitä suojelemaan. Loorin uhka poistettiin, kun Diric Wessiri, yksi monista tahdottomista agenteista, joita Isard käytti seuratessaan Celchun oikeudenkäyntiä, ampui tämän kuoliaaksi. Diricin vaimo, Iella Wessiri, joutui myöhemmin tappamaan Diricin, minkä Isard koki erityisen ihanana.[7]

Baktasota[muokkaa]

Tuntuuko sinusta samalta kuin minusta, että rouva johtaja Isard ei katsele samaa todellisuutta kuin me?"
"Onkohan hän mielisairas?"
"Kyllä."
"Aivan.
―Fliry Vorru ja Erisi Dlarit keskustelevat Ysanne Isardista[lähde]

Kun Isard sai tietää, että Horn oli todellakin karannut, hänen oli toimittava nopeasti. Salaisuus Lusankyan sijainnista oli vaarantunut, joten hänen täytyi lähteä sen kanssa Coruscantista—paljon aikaisemmin kuin oli suunnitellut. Lusankya nousi Coruscantin pinnan alta tonnien painoisen maaperän läpi, tappaen samalla tuhansia siviilejä. Erisi Dlarit palasi takaisin Isardin luo lavastetussa Vetosädeoperaatiossa, vaikka Konnalentueen jäsenet huomasivatkin tempun.[12] Hornin pako teki Isardiin vaikutuksen, ja vaikka sen ymmärtäminen veikin vuosia, hän ei ajatellut sitä suoraan seuraavina kuukausina. Isard koki Hornin paon heikentäneen Lusankyan mainetta, eikä hän enää rakastanut ja hellinyt sitä niin kuin ennen.[7] Isard yhdisti joukkonsa ja kuljetti Lusankyan Thyferraan, missä hän tuki Xucphra-ryhmän poliittista vallankaappausta, minkä takia he joutuivat vastuuseen baktakartellista. Isardista tuli johtava operointiupseeri ja planeetan päämies, ja hän valvoi tehokkaasti koko galaksin baktamarkkinoita. Koska hän oli laillinen hallitsija, Uusi tasavalta ei voinut häiritä hänen toimiaan.[12]

Vaikka Uudelta tasavallalta oli kielletty hänen toimiinsa puuttuminen, Konnalentue oli silti epätoivoinen hakiessaan kostoa Isardia vastaan. He erosivat määräyksistään ja perustivat yhdessä piraattiryhmän, joka oli vannoutunut tappamaan tämän. Huolimatta Fliry Vorrun—joka toimi nyt Kirtan Loorin tilalla samoissa tehtävissä—jatkuvista varoitteluista Isard piti heidän yrityksiään täysin naurettavina, eikä uhrannut paljonkaan aikaa tälle ongelmalle. Häntä huolestutti enemmän se, että häneltä oli Thyferraan paon jälkeen jäänyt Coruscantiin suuria määriä agentteja, jotka Uusi tasavalta oli vanginnut. Vaikka Kirtan Loor oli surmattu, hän oli onnistunut välittämään Uudelle tasavallalle paljon arkaluonteisia tietoja, mikä oli Isardille lamauttava isku. Isard komensi Erisi Dlaritin komentamaan uutta Thyferran kodinpuolustusjoukot -nimistä järjestöä, joka käsitteli Ashern-terroristien aiheuttamaa uhkaa. Isardin voimat eivät olleet kuitenkaan kuin ennen. Coruscantissa hänellä oli paljon tukijoita, mutta monet sotalaivat jättivät hänet Coruscantin taistelun jälkeen, ja hänen täytyi turvautua muutamiin sotalaivoihin, jotka nekin olivat lainassa muilta sotalordeilta. Lusankya, Avarice, Virulence ja Corrupter olivat ainoat alukset jäljellä kerran mahtavasta armadasta.[11]

Ysanne Isard.

Vaikka Isard oli jättänyt heidät kokonaan huomiotta, Wedge Antillesin entisistä Konnista koostunut ryhmä onnistui tehokkaasti häiritsemään Isardin baktasiirtoja kaapaten rahtialuksia, luovuttaen niiden sisällön vähävaraisille planeetoille ja palauttaen sitten alukset, jotta niiden varastot täytettäisi ja niille voisi hyökätä uudelleen. Vaikka Vorru varoitti häntä, että hyökkäykset ajaisivat heidät pikku hiljaa taloudelliseen ahdinkoon, Isardin ylpeys pysyi ennallaan, ja jokaisen Antillesin järjestämän onnistuneen ryöstöretken myötä hänen arvostuksensa ja kunnioituksensa laskivat. Ennen pitkää Isard pelkäsi joutuvansa naurunalaiseksi Imperiumin keskuudessa, kun ikääntyneet tähtihävittäjät toistuvasti onnistuivat varastamaan häneltä. Vorru oli kuitenkin keksinyt suunnitelman Konnien torjumiseksi ja eristämiseksi; hän halusi laittaa kaikki varastettua baktaa ostaneet planeetat maksamaan siitä Isardille, ja sulkea kaikki satunnaisiin maailmoihin suuntautuneet kuljetukset. Tämä aiheuttaisi suurta kiukkua ja vihamielisyyttä Konnalentuetta kohtaan, ja Vorru toivoi sen myös koskettavan heidän omaatuntoaan. Isard toivoi suorempaa lähestymistapaa, mutta Vorru onnistui vakuuttamaan hänet siitä, että ostajat järjestäisivät baktasaattueiden puolustamisen itse, ja hänen tähtituhoajansa saattaisivat niitä vain vähän matkaa.[11]

Isard sai ensimmäisen voittonsa baktasodassa seuraavina viikkoina, tosin se ei ollut hänen ainoansa. Corrupterin kapteeni Ait Convarion oli jättänyt koko saattueen suojaamattomaksi lähdettyään seuraamaan useita rahtialuksia, jotka olivat lähteneet yhteisestä sopimuksesta. Seurattuaan aluksia hyperavaruuden halki he näkivät lopulta rahtialukset valmiina hyperajoon, yhdessä Konnalentueen ja näiden twi'lekliittolaisten kanssa. Corrupter tuhosi valtaosan twi'lekien laivueesta, ja onnistui myös ampumaan yhden Konnan, Riv Shielin, alas. Isard ja Vorru matkustivat Corrupterin komentosillalle henkilökohtaisesti onnittelemaan Convarionia, mutta varoittivat kuitenkin tätä sääntöjen rikkomisesta. Isard totesi, että Convarionilla oli suuri aloitekyky, vaikka hän olikin tälle vihainen tämän valehdeltua tapahtumaraportissa. Testatakseen hänen rohkeuttaan Isard kysyi tältä, olisiko hän valmis teloittamaan rahtialusten miehistöjen jäsenien perheet. Convarion suostui vastahakoisesti, mutta Isard kertoi käsitelleensä miehistöjen perheet jo. Hän määräsi Convarionin käsittelemään planeettoja, joilla ei ollut ollut varaa maksaa baktaa, jonka Antilles niille toimitti.[11]

Lusankyan menetys[muokkaa]

Kuukausi. Antillesilla on kuukausi elinaikaa. Kun hänet on eliminoitu, Imperiumi nousee jälleen, ja asioiden luonnollinen järjestys käy toteen.
―Isardin suunnitelmia Imperiumia varten[lähde]

Asiat kääntyivät huonompaan suuntaan, kun Isard menetti Corrupterin Konnalentueen käsissä, ja lisäksi lentuetta auttamaan oli saapunut salaperäinen alderaanilainen tähtialus. Lisäksi lainassa ollut sulkuristeilijä Aggregator siirrettiin pois hänen laivueestaan, sillä yliamiraali Treuten Teradoc oletti, että hän ei enää voinut uskoa aluksiaan hänelle. Isard oli tietysti raivoissaan tästä, sillä tämän takia hän näytti entistäkin epäpätevämmältä ikäistensä ja kilpailijoidensa keskuudessa. Hän laittoi syyn heti Erisi Dlaritin ja tämän Thyferran kodinpuolustajien niskoille, koska heidän oli täytynyt suojella saattuetta. Nuoren thyferralaisen vastaukset kuulustelussa olivat rohkeita, ja hän alkoi harkita tämän teloittamista. Fliry Vorru kuitenkin astui kehiin ja onnistui siirtämään syytteen pois Dlaritin harteilta. Hän ilmaisi myös suunnitelman, jolla voisi edelleen hiivuttaa Konnalentueen tehokkuutta; tuoda paljon baktaa markkinoille. Hän perusteli suunnitelmaansa siten, että Konnat eivät mitenkään voineet rahoittaa toimintaansa, ja alkoivat olla kypsiä napattavaksi. Isard oli kuitenkin väsynyt hienovaraisiin suunnitelmiin poliittisista syistä, ja vaati Antillesin päätä. Hän käski Vorrua keskittämään kaikki yrityksensä Konnalentueen operointitukikohdan sijainti, ja määräsi lisäksi toisen joukkoteurastuksen planeetoille, jotka eivät voineet maksaa heidän tarjoamaansa varastettua baktaa.[11]

Ei kulunut kovinkaan pitkää aikaa, kun Isard menetti toisenkin aluksen. Tähtituhoaja Avaricen kapteeni Sair Yonka lähetti hänelle holoviestin, jossa hän kertoi lähteneensä palveluksesta omasta tahdostaan. Isard otti hyvin henkilökohtaisesti, kun Yonka luetteli Isardin heikkouksia, joten hän määräsikin tämän perheenjäsenet, rakastetun ja perheen teurastettavaksi. Avaricen menetys jätti Isardin hankalaan tilanteeseen, sillä hänellä oli nyt vain yksi tähtituhoaja lähetettäväksi saattotehtäviin, ellei hän ottanut Lusankyaa kiertoradalta jättäen Thyferran suojaamattomaksi. Isardin täytyi epätoivoisesti löytää Antillesin tukikohta, joten hän päätti antaa tälle aiheen tehdä hätiköityjä hyökkäyksiä. Hän määräsi yli miljoonan vratix-työntekijän kuolemaan, ja jatkoi tappaen kaksituhatta päivässä, kunnes vratixeja ei enää olisi jäljellä tai Antilles olisi poissa.[11]

Isard sai pian tietää Antillesin tukikohdan tarkan sijainnin Yag-Primella, mikä oli muka asumaton avaruusasema Yag'Dhulin kiertoradalla, yhden vakoojansa, Melina Carnissin, ansiosta, joka työskenteli Talon Karrden, Antillesin liittolaisen, kanssa. Isard valmisteli Virulencen ja Lusankyan hyökkäämään asemalle ja nujertamaan uhan lopullisesti, vaikka Lusankyan kapteeni Joak Drysso varoitti häntä tämän taktiikan heikkouksista. Hän tunsi, että he kerjäsivät vaikeuksia jättäessään Thyferran suojaamattomaksi ja muistutti, että X-siipiset olivat kykeneviä hyperajoon. Isard vaiensi vastalauseet, eikä hän halunnut menettää mahdollisuuttaan päästä Konnien aiheuttamasta uhasta eroon. Koko Isardin komentoon jäänyt laivasto lähti Yag'Dhulille Isardin jäätyä Thyferraan.[11]

Kuitenkin ennen heidän lähtöään Isardin nyt täysikasvuinen klooni vapautettiin, ja hänelle annettiin tehtäväksi hajottaa Lusankyan vangit. Se oli tehtävä, jonka Isard olisi voinut uskoa vain itselleen, joten klooni, joka koki olevansa aito Isard, oli mainio valinta tehtävään. Isard suunnitteli tappavansa kloonin, kun tämä saisi tehtävänsä suoritettua.[7]

Ysanne Isard, entinen Imperiumin agentti.

Konnat odottivat Isardin iskua, ja itse asiassa he olivat tarkoituksella sallineet Carnissin saada tiedon tukikohdasta, vaikka he tiesivät hänen olleen vakooja. Kun Lusankya ja Virulence saapuivat, Konnalentue jätti aurinkokunnan oletettavasti mennäkseen Thyferraan. Seuranneessa fiaskossa Joak Drysso joutui salakuljettaja Booster Terrikin tainnuttamaksi ja aseistariisumaksi, ja joutui uhraamaan Virulencen päästäkseen takaisin puolustamaan Thyferraa. Kuitenkin heidän saapuessaan hyökkäyksestä ei näkynyt merkkiäkään—Isardia ja hänen miehiään oli hämätty jälleen kerran. Juuri Lusankyan palattua normaaliavaruuteen Sair Yonkan nyt Freedomiksi uudelleennimetty Avarice saapui Konnien ja alderaanilaisen sotalaivan kanssa. Lusankya oli omien hallussa taistelussa, mutta kun Virulence saapui, Uuden tasavallan pelastamana ja miehittämänä, asetelmat muuttuivat täysin. Lusankya antautui, eikä Isardille jäänyt mitään entisistä rikkauksistaan. Hänellä oli kuitenkin vielä ässä hihassa. Isard komensi Fliry Vorrun viritetyn sukkulan avaruuteen. Kun Konnat jäljittivät sen, he uskoivat Isardin olleen sisällä, ja aloittivat jahdin, ja lopulta Tyvho Celchu ampui sen tuhonneen laukauksen.[11] Uusi tasavalta uskoi Isardin kuolleen, minkä ansiosta hän onnistui pysymään piilossa ja laskeskella tappioitaan. Hänen taistellessaan yhä Wedge Antillesia vastaan hänen klooninsa, joka hänen oli tarkoitus surmata tämän saatua työnsä päätökseen, pysyi yhä hengissä, ja piiloutui.[7]

Isard oli yllättynyt, että Uusi tasavalta ei epäillyt hänen kuolemaansa; he otaksuivat hänen olleen sukkulassa eivätkä edes aloittaneet tutkimuksia.[7] Seuraavina vuosina ainoastaan Haamulentueen pilotti Garik Loran spekuloi, että Isard voisi yhä olla elossa, mutta tutkimusta ei koskaan käynnistetty.[31] Noin kaksi kuukautta hänen otaksutun kuolemansa jälkeen[10] Isard matkusti salaiseen keisarilliseen tukikohtaan, joka oli kenraali Arnothianin komennossa, jonka hän tappoi ja korvasi. Laitos sisälsi kaksi lentuetta TIE puolustajia, jotka olivat Broak Vesseryn komennossa. Kun hän olisi voinut käyttää sitä käynnistääkseen terrorikampanjan Uutta tasavaltaa vastaan, hän päätti odottaa aikaansa ja hautoa menneisyyden virheitä. Lopulta Isard oli selviytynyt Corran Hornin paosta aiheutuneista traumoista, ja pystyi ajattelemaan selkeästi kostonhimon häiritsemättä.[7] Useiden piilottelukuukausien jälkeen hän sai tietää, että Palpatine oli palannut kloonin muodossa, ja hän otti Isardiin yhteyttä vaatien tämän uskollisuutta. Peläten kostoa Coruscantin valtaamisesta Isard vannoi kaappaavansa Lusankyan takaisin itselleen, jota Uusi tasavalta parhaillaan kunnosti omaan käyttöönsä.[4]

Paluu[muokkaa]

Isard: ”On mielenkiintoista, ettemme ennen olleet tavanneet, sinä ja minä, oltuamme vihollisia niin kauan. Oletin sinun olevan pidempi.
Antilles: ”Oletin sinun olevan kuollut.
―Ysanne Isard ja Wedge Antilles viimein tutustuvat toisiinsa[lähde]

Kun Thrawn palasi Tuntemattomilta alueilta ja käynnisti oman kampanjansa, Isard päätti olla puuttumatta asiaan. Tässä vaiheessa hän huomasi, että hänen ennen syvästi rakastamansa Imperiumi oli kuollut, ja uusiin taisteluihin astumisen sijaan hän tyytyi vain katsomaan, kun Uusi tasavalta lähes romahti. Kun Thrawn kukistettiin Bilbringin taistelussa, Isardin klooni palasi piilostaan ja liittoutui Delak Krennelin Ciutricin hegemonian kanssa. Klooni oli koko Thrawnin kriisin ajan kerännyt Lusankyan vankeja, ja siirtänyt nämä Ciutric IV:n vankiloihin. Thrawnin kuoleman jälkeen Uusi tasavalta käänsi huomionsa yhä lisääntyvään entisen Imperiumin sotalordien määrään, ja otti ensimmäiseksi kohteekseen Delak Krennelin. Isard ei tyytynyt enää olemaan poissa kuvioista, joten hän juoni suunnitelman tarkoituksenaan napata rakas Lusankya takaisin,[7] jotta hän voisi rauhoitella Palpatinea.[21]

Ysanne Isard tiedustelutehtävän aikana.

Uuden tasavallan ensimmäinen maali Ciutricin hegemoniassa oli planeetta Liinade III, missä Isardilla oli huippuluokan laboratorio- ja tutkimuskeskus, mikä oli piilotettu planeetan vuoristoon. Laitoksen sisällä Isard oli luonut suunnitelmat rakentaa Kuolemantähtien kaltainen superlaserase, joka oli nimetty Pulsariasemaksi. Kuten hän oli toivonutkin, Uusi tasavalta löysi tukikohdan, ja hän määräsi Krennelin ja klooninsa suunnittelemaan uuden superaseen rakentamista. Sotalordi syytti valtionpäällikkö Mon Mothmaa koko laitoksen rakentamisesta, mikä eselleen kylvi epäsopua ja hämmennystä Isardin vihollisten keskuudessa. Laboratorioon sisältyi myös sen oletettu rakennuspaikka Distna, missä Isardin klooni oli järjestänyt Konnalentueelle ansan, ja Isardin täytyi varmistaa, että he menisivät siihen.[7]

Isard lähetti Vesseryn ja miehensä Distnalle pelastamaan Konnat, jotka olivat joutuneet TIE-sarjan hävittäjäparven yllättämäksi, ja kuljetti nämä kätkettyyn tukikohtaansa. Kaikki ulkopuoliset tarkkailijat luulivat osapuolten tuhonneen toinen toisensa, ja koko Konnalentuetta luultiin kuolleeksi. Tukikohdalla Isard tapasi Wedge Antillesin, ja tarjosi Uudelle tasavallalle apuaan Krennelin tuhoamisessa, ja halusi vastineeksi vapautensa takaisin. Todellisuudessa Isard vain etsi keinoa rakentaa valtansa uudelleen ja varastaa Lusankyan takaisin, minkä lisäksi hän halusi myös klooninsa kuolevan. Antilles otti hänen suunnitelmansa totena uskoen hänen haluavan rauhaa, ja suostui antamaan lentueensa vakoilutehtävään soluttautuakseen Delak Krennelin joukkoihin yrittäen etsiä oikeaa hetkeä iskeä hegemoniaa vastaan. Isard oli jälleen valta-asemassa.[7]

Oli elintärkeää, ettei Uusi tasavalta tai Krennel saanut tietää Konnien olevan turvassa ja hyvässä kunnossa, joten Isard sulki kaikki kommunikointiyhteydet heidän taholleen, vaikka Corran Horn yrittikin uhmata häntä. Konnat olivat aloittaneet TIE puolustajakoulutuksensa, ja Vessery oli vaikuttunut heidän taidoistaan. Isard kohtasi Hornin jälleen, kun kaksikko oli holo-kuntosalilla, ja hän kertoi ttälle, että hänen yrityksensä ottaa yhteyttä vaimoonsa olivat turhia, ja että hän torjuisi ne kaikki. Horn piikitteli Isardia sanoen, ettei tämä ollut koskaan rakastanut ketään, ja jatkoi ivaamistaan muistuttamalla tämän isän kohtalosta Darkknellin jälkeen.[7]

Konnalentueen soluttautuminen Krennelin joukkoihin sujui ongelmitta, ja he esiintyivät eversti Antar Roatin johtamana lentueena onnistuen pääsemään Krennelin laivueeseen. Sotalordi hyväksyi tämän, ja amiraali Ackbarille lähetettiin tietoja liittyen hänen puolustukseensa, ja mihin iskeä kaikista parhaiten. Isardin ja hänen TIE puolustajiensa oli tarkoitus avustaa Uutta tasavaltaa heidän hyökkäyksessään, mutta kuitenkaan Isardilla ei ollut aikomustakaan tehdä niin. Hän lähetti Krennelille tietoa, että Ackbar tekisi hyökkäyksen hegemoniaa vastaan, mikä tarkoitti sitä, että hän jäisi puolustamaan Ciutricia. Hän ja Vessery tekivät suunnitelman matkustaakseen BilbringilleLusankya rinnallaan, ja jos olosuhteet olisivat kohdallaan, Coruscant olisi valmis vallattavaksi.[7]

Käyttäen rahtialus Swiftiä ja hänen Uudessa tasavallassa työskentelevien agenttien nappaamia turvakoodeja Isard valtasi Lusankyan Bilbringin telakoilla, ja lähetti miehistönsä ylös komentosillalle ottamaan aluksen haltuunsa. Hän itse meni henkilökohtaiseen komentohuoneeseensa pitäen samalla yhteyttä kapteeni Wintleen. Hänen miehistönsä ei kyennyt käsittelemään pääkomentosiltaa, sillä virta oli siirretty ylimääräisiin komentokeskuksiin. Miehistö siirtyi niihin, ja Isard oli vain askeleen päässä pääsemässä takaisin voimaansa käsiksi. Selvisi kuitenkin, että Horn oli saanut viestin tukikohdasta, ja kertoi vaimolleen Miraxille ja ystävälleen Iella Wessirille tilanteesta. Iella, Mirax ja hänen isänsä Booster Terrik eivät luottaneet Isardiin, ja alkoivat muotoilla valmiussuunnitelmia sitä varten, että tämä pettäisi Uuden tasavallan. Iella Wessiri odotti Isardia Lusankyalla. Hän piti Isardia tähtäimessään ja kertoi, että hänen miehiään oli toissijaisilla komentosilloilla. Epätoivoisena Isard käytti aluksen sisäpuhelinta tarjoten jokaiselle 25 miljoonaa Imperiumin krediittiä, jos nämä kääntäisivät aluksen hänen puolelleen, mutta kaikki kieltäytyivät. Isard tiesi, että Uusi tasavalta ei yrittäisikään järjestää hänelle oikeudenistuntoa, koska hän tiesi monia salaisuuksia hallituksen hierarkiasta, ja yllytti Wessiriä sanoen, että hän oli valmis siihen ja käski tätä tappamaan hänet.[7]

Kun Wessiri uhkasi vangita Isardin vain droidien miehittämässä supertähtituhoajan osassa, entinen Imperiumin tiedustelupalvelun johtaja joutui paniikkiin. Hän hyökkäsi kohti Wessiriä, joka ampui häntä vatsaan. Kun hän makasi kuolemaisillaan hän käsitti, että hän oli pettänyt keisarin, ja alistui kohtaloonsa.[7]

Perintö[muokkaa]

Lusankya, avain Isardin menestykseen, on tuhottu, kauan hänen kuolemansa jälkeen.
Olen paljon mietittyäni tullut päätelmään, että palveluksessasi jatkaja sallisi ja tukisi kaikkea sitä pahuutta, mikä näyttäisi merkityksettömältä keisarin, Darth Vaderin tai prinssi Xizorin alaisuudessa. Kuitenkin vilpittömästi epäilen miljardien uhrien kärsineen, koska sinä olit niin toiveikas itseesi.
―Sair Yonka Ysanne Isardille hologrammin välityksellä[lähde]

Ciutricilla käydyn taistelun tuloksena Ackbar onnistui päihittämään Krennelin ja sotalordi kuoli lippulaivansa tuhoutuessa. Isardin klooni yritti käyttää samaa taktiikkaa kuin mitä aito Isard oli käyttänyt huijaten Konnalentuetta, ja hän teeskenteli pakenevansa kauko-ohjatulla sukkulalla. Klooni ei ollut elänyt baktasodan aikaan, joten hän ei tiennyt, että taktiikkaa oli jo käytetty. Wedge Antilles tajusi kloonin sijainnin, ja hän, Gavin Darklighter, Tycho Celchu ja Myn Donos surmasivat kloonin ja tuhosivat sukkulan. Horn onnistui vapauttamaan Lusankyan vangit, ja Jan Dodonna jatkoi palvelustaan toimien Uuden tasavallan sotilaallisena neuvonantajana.[7]

Lopulta kansa ei pitänyt Ysanne Isardia yhtään keisaria, Darth Vaderia tai Exar Kunia parempana siksi, koska hän oli syyllistynyt niin moniin julmuuksiin.[32] Arvioitiin, että useita miljoonia ihmisiä tapettiin Isardin käskystä, ja tuhannet viruivat Lusankyan selleissä vuosikausia.[10] Ysanne kummitteli Mara Jaden painajaisissa yli vuosikymmenen ajan heidän kohtaamisestaan.[33] Isardin lippulaivasta, Lusankyasta, tuli osa Uuden tasavallan laivastoa, ja Wedge Antilles toimi sen komentajana. Se oli palveluksessa yli vuosikymmenen ajan, ja se taisteli toisessa Phaedan taistelussa, kunnes se lopulta tuhoutui Borleiasin taistelussa yuuzhan vongien sodan aikana.[21]

Persoonallisuus ja ominaisuudet[muokkaa]

Et rakastu kehenkään keisarin kaltaiseen henkilöön sen takia, että pidät hänen tavastaan nauraa tai kuinka söpöt hymykuopat hänellä on. Rakastut häneen, koska tunnet samankaltaisuutta hänen kanssaan. Halusit mitä hän halusi: valtaa, ja se vallanhimo ei katoa mihinkään. Vain tapasi tuoda meidät tänne ja pitää meitä täällä viittaa tarpeeseesi saada hallita. Sinulla on tavoite, ja kaikki muu on sen alaisena.
―Corran Horn Ysanne Isardille[lähde]

Isardin luonnetta on usein verrattu hänen parittomiin silmiinsä. Hän voi olla jäätävän kylmä, sydämetön ja julma, mutta oli altis myös tulisille temperamenttisille raivokohtauksille. Nämä ominaisuudet kävivät ilmi useaan otteeseen hänen toimissaan.[11] Jo kenttäagenttina hän oli kunnianhimoinen, laskelmoiva ja häikäilemätön.[5] Hän hallitsi Imperiumia ainoastaan vallallisesti, ei nimellisesti, ja hänellä oli syvä halu hallita asioita. Tämä heikkous lopulta johti hänen kukistumiseensa baktasodassa.[11] Hänen koko Lusankya-vankilalaitoksensa oli tarkoitettu vankien hallitsemiseen ja niiden käyttämiseen työkaluina Kapinaliiton kukistamisessa.[12] Monet huomasivat, että hän pystyi järjestelemään vastustajiensa poliittisia romahtamisia taitavasti, mutta kun täytyi toimia suoremmin, hän toimi usein kömpelösti ja typerästi.[11]

Ysanne Isard, keisarillisen tiedustelupalvelun johtaja.

Keisarilliseen tiedustelupalveluun pääsystä aina kuolemaansa asti Isardilla oli luonteenpiirteenä talttumaton vallanhimo. Hän teki salaliiton isäänsä vastaan kaapatakseen tämän vallan tiedustelupalvelun johtajana,[5] ja ainut henkilö, jota hän ei koskaan pettäisi, oli keisari, jonka hän näki miehenä, joka oli tuonut järjestyksen galaksiin. Isard katsoi, että kaikki hänen tekonsa olivat hyödyllisiä ja koki keisarin ajattelevan aina Imperiumin parasta, mutta hän harvoin ajatteli ketään muuta kuin itseään tehdessään päätöksiä.[7] Endorin katastrofin jälkeen Isard ei osoittanut minkäänlaista kunnioitusta Imperiumin uusia johtajia kohtaan, vaan hän alkoi välittömästi suunnitella, kuinka pääsisi heistä eroon.[21] Coruscantin menetyksen jälkeen Isard löysi toisen vaikutusvaltaisen planeetan hallittavakseen,[11] ja otaksutun kuolemansa jälkeen hänen oli vaikea hyväksyä olevansa käytännössä voimaton.[7] Vaikka hänellä ei ollutkaan hallussaan merkittävää valtaa, Isard halusi olla aina vihollisiaan askeleen edellä; Coruscantin taistelun jälkimainingeissa Isard nautti tietäessään, että Uusi tasavalta etsi häntä ympäri galaksia, vaikka hän todellisuudessa piileskeli aivan heidän neniensä edessä.[12]

Koko elämänsä ajan Isard osoitti piittaamattomuutta toisten hengistä, ja hän usein tappoikin satoja henkilöitä saadakseen yhdelle henkilölle viestin, ja Isard olikin lopulta vastuussa tuhansien henkilöiden kuolemista.[11] Hän rankaisi Toprawaa, planeettaa, joka oli auttanut kapinallisia Kuolemantähden tuhossa, nälänhädällä. Monet toprawalaiset kuolivat "rituaaleissa", joissa he kerjäsivät ruokaa Isardilta ja kunnioittivat keisarin muistoa Isardin käskystä.[1] Lähtiessään Lusankyalla Coruscantin pilvenpiirtäjien peittämän pinnan alta Isard jälleen tappoi tuhansia ihmisiä,[11][12] joista monet olivat itse keisarillisia.[8] Thyferrassa hän surmasi Ashern-kapinallisia tuhansittain, ja olisi jatkanut miljoonien vratixien tappamista vain saadakseen Wedge Antillesin turhautumaan.[11] Isard usein tapatti myös omia miehiään, jopa vain siksi, etteivät nämä olleet täyttäneet hänen odotuksiaan.[12] Hän rankaisi pettureita ankarasti teurastamalla näiden perheet,[11] mitä Darth Vader oli ennen kuolemaansa usein käyttänyt rangaistuskeinonaan.[13] Hän laittoi usein upseerinsa tekemään nämä teloitukset testaten samalla näiden rohkeutta.[11] Erityisesti nuoruudessaan Isard oli usein hyvin äkkipikainen,[5] ja koki eräänlaista verenhimoa, jota hän sai laannutettua ainoastaan vihollistensa massateurastamisella. Raivokohtaustensa aikana hän saattoi helposti surmata jopa parhaita upseerejaan, jotka vain yrittivät olla eri mieltä tai väitellä hänen kanssaan.[11] Lisäksi kaikesta hänen havaitsemastaan niskoittelusta rankaistiin usein asianmukaisesti, usein kuolemalla.[14]

Isard oli huomattavan ylpeä[11] ja hän inhosi näyttävänsä huonolta esimiestensä,[5] liittolaistensa, kilpailijoidensa tai vihollistensa silmissä.[11] Hänen epäonnistuttuaan Darkknellilla hän ei kehdannut palata Coruscantiin ja kohdata seuraukset, joten hän juonikin syytteen, että hänen isänsä olisi yhteydessä Kapinaliittoon, ja syytti tätä hänen itsemurhatehtävään lähettämisestä.[5] Baktasodan aikana, kun hänellä oli vähemmän hyödyllisiä aluksia kuin hän tarvitsi, hän oli tuskissaan, kun hänen täytyi mennä pyytämään Teradocin kaltaisilta henkilöiltä aluksia komentoonsa. Koko sota Antillesin kanssa verotti häntä raskaasti, kun hän näki koko galaksin nauravan ja pilkkaavan häntä, koska hän ei kyennyt pysäyttämään vain kolmenkymmenen hengen ryhmittymää.[11]

Koko hänen uransa ajan esiin nousi huhuja Isardin ja keisari Palpatinen välisestä suhteesta, vaikka Uuden tasavallan agentit eivät saaneet siitä todellista näyttöä, ja Isardin yksityiselämä oli heiltä muutenkin hämärän peitossa. Kun Horn kyseli häneltä tämän suhteesta Palpatineen, hän ei kieltänyt sitä, ja selitti tämän vallan ja vaurauden olevan vaikeita vastustaa.[7] Isard oli siinä käsityksessä, että Palpatine rakasti häntä myös, mutta keisarilla oli aina pelko siitä, että hän voisi syrjäyttää tämän vallasta.[9] Horn totesi monia yhtäläisyyksiä Isardin ja Palpatinen välillä, joista huomattavimpana oli heidän vallanhimonsa.[7]

Taidot ja kyvyt[muokkaa]

Ysanne Isard oli mestarikuulustelija, ja hän käytti erilaisia menetelmiä saadakseen haluamansa tiedot. Vune Willicin kuulustelun aikana hän käytti YI-5 valvonta/kuulusteludroidia erinomaisin tuloksin. Droidit oli varustettu useilla kuulustelu- ja kidutuslaitteilla, tosin Isard yleensä valvoi etenemistä itse ja otti mielummin itse osaa tietojen pakottamiseen ihmisiltä. Yleensä hän sai puhtaan ja täyden tunnustuksen asioista päivän sisällä. Tämän ansiosta keisarillinen tiedustelupalvelu käyttää jotakuta julkisena syntipukkina, kun todelliset syylliset käsiteltiin kulissien takana. Isardin tiedettiin myös käyttäneen kuulusteluissaan useita totuusseerumeja.[14] Kun hän ei etsinyt mitään erityistä tietoa tai tunnustusta, hän saattoi haluta tietoja vangista yleisesti, kuten henkilökohtaisia tietoja ja muistoja.[7] Näitä tietoja hän voi käyttää vankeja vastaan, ärsyttäen tai pilkaten heitä menneisyyden virheistä tai kamalista muistoista.[12]

Ysanne Isard simulaatio-ohjelmassa.

Lusankya-laitoksessaan Isard usein altisti vankinsa erilaisille henkisille traumoille asettaen nämä liittolaisia ja rakastettuja vastaan simulaattoreissa. Lisäksi hän usein myös piti vankeja rivissä, ja rankaisi koko tiettyä ryhmää, jos yksi astui ulos linjasta. Jan Dodonnaa, Isardin päävankia, kehotettiin luopumaan kaikista pakoyrityksistä: hänelle kerrottiin, että jos hän pakenisi, kaikkia Lusankyan kapinallisvankeja tultaisi rankaisemaan ankarasti.[12] Isard käytti myös laittomia esineitä, kuten kuristuskauluksia, hallitakseen liittolaisia, joiden uskollisuudesta hän oli epävarma.[5]

Kuulustelun lisäksi Isard oli taitava myös monissa maa- ja tiedustelutaidoissa: hän oli taitava slaisseri,[5] sädeasetaistelija[20] ja myös aseeton taistelija.[25] Darkknellin tehtävänsä aikana hän onnistui murtautumaan planeetan hallituksen tietoverkkoon ohjaten koko poliisiyksikön pois hänen jäljiltään.[5] Isardin tietokonetaidot eivät kuitenkaan olleet niin hyvät kuin olisivat voineet olla, joten hän joutui usein turvautumaan apureihinsa tietomurtoihin liittyvissä tehtävissä.[9] Isard piti itsensä aina hyvässä fyysisessä kunnossa, vaikka myöhemmin hän ei enää toiminutkaan aktiivisesti kenttäagenttina.[7] Helpottaakseen vihaansa ja turhautumistaan milloin tahansa, hän kävi läpi taistelusimulaatioita,[20] treenasi holokuntosaleilla[7] tai harjoitteli aseetonta taistelua harjoitusdroideja vastaan.[25] Osoituksena hänen taidoistaan oli myös se, että hän ei juuri koskaan epäonnistunut simulaattoreissa.[20] Isard oli myös taitava kielissä: hän osasi peruskieltä, huttia, duresea, mon calamaria,[29] geonosista, rybeseä ja twi'lekiä.[14]

Isard oli myös taitava saamaan alaisensa tekemään mitä hän halusi. Keisarin aikana ylennyksen mahdollisuus sai usein ihmiset yhteistyökykyisiksi,[9] mutta Endorin jälkeen Isardin oli tarjottava heille asemaa hänen Imperiumissaan, joskus jopa keisarina.[25] Hän yritti usein myös vietellä ihmisiä hänen hyvällä ulkonäöllään.[19] Isard käytti myös henkilökohtaista kaunaa tai elinikäistä vihaa henkilöiden välillä, toivoen saavan miehiinsä näin terävyyttä.[13] Ysanne laittoi miehensä suorittamaan erittäin vastenmielisiä tehtäviä, kuten perheenjäsenen surmaaminen,[14] petturien perheiden teloittaminen ja suojaamattomien hänen valtaansa vastustaneiden planeettojen hävittäminen, tarkoituksenaan testata miestensä uskollisuutta ja omistautumistaan Imperiumille.[11]

Kulissien takana[muokkaa]

Tähtien sota -kirjailija Michael A. Stackpole loi Ysanne Isardin X-wing -kirjasarjaansa varten vuonna 1996, ja hahmo esiintyi ensi kerran romaanissa X-wing: Rogue Squadron. Kirjasarjan edetessä Isardista tuli aina vain tärkeämpi henkilö, vaikka yksikään kirjan kohtauksista ei ole hänen näkökulmastaan. Isardin ilmeisesti kuoltua kirjassa X-wing: The Bacta War, hän alkoi esiintyä Stackpolen Rogue Squadron -sarjakuvissa, jotka sijoittuivat aikaan useita vuosia ennen kirjasarjaa. Sarjakuvissa Isard oli näkyvämmässä roolissa, ja hänen ajatuksensa näkyivät lukijalle, kun kirjoissa ne olivat hämärän peitossa. Viimeisessä sarjan tarinassa kävi ilmi, että Isardilla oli klooni, ja se esiintyi henkiinjääneen Isardin kanssa Stackpolen viimeisessä vuonna 1999 julkaistussa X-wing -romaanissa Isard's Revenge. Samana vuonna Isard esiintyi Stackpolen ja Timothy Zahnin yhteistyön tuloksena syntyneessä novellissa, minkä jälkeen hänen ainoa esiintymisensä oli Paul Ensin nettistripissä Evasive Action: Prey. Niinpä lähes kaikki Isardin esiintymiset olivat Michael A. Stackpolen teoksissa. Aaron Allstonin romaanissa Outcast hänen nimensä oli kirjoitettu väärin "Ysane Isard".

Esiintymiset[muokkaa]

Wiki.png
Jedipediassa on 17 kuvaa Ysanne Isardista.

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 X-wing: Rogue Squadron
  2. 2,0 2,1 Huomio: Leland Chee on vahvistanut että hän oli 12 vuotta vanha Evasive Action: Preyssä, minkä takia hänen syntymävuodekseen on arvioitu 30 BBY.
  3. 3,0 3,1 Databank title.png Ysanne Isard Databankissa (Sisältö ei enää käytössä; linkki varmuuskopioon löytyy Archive.org -sivustolta)
  4. 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 4,11 4,12 4,13 4,14 4,15 4,16 4,17 4,18 4,19 The New Essential Guide to Characters
  5. 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 5,13 5,14 5,15 5,16 5,17 5,18 5,19 Interlude at Darkknell
  6. 6,0 6,1 Evasive Action: Prey
  7. 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 7,14 7,15 7,16 7,17 7,18 7,19 7,20 7,21 7,22 7,23 7,24 7,25 7,26 X-wing: Isard's Revenge
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 X-wing: Wraith Squadron
  9. 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 9,5 Mara Jade: By the Emperor's Hand
  10. 10,0 10,1 10,2 10,3 The Official Star Wars Fact File 110
  11. 11,00 11,01 11,02 11,03 11,04 11,05 11,06 11,07 11,08 11,09 11,10 11,11 11,12 11,13 11,14 11,15 11,16 11,17 11,18 11,19 11,20 11,21 X-wing: The Bacta War
  12. 12,00 12,01 12,02 12,03 12,04 12,05 12,06 12,07 12,08 12,09 12,10 12,11 12,12 12,13 X-wing: The Krytos Trap
  13. 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 13,7 13,8 X-wing: Wedge's Gamble
  14. 14,0 14,1 14,2 14,3 14,4 14,5 Coruscant: Center of the Empire
  15. Red Sky, Blue Flame
  16. Outcast
  17. Gal-icon.jpg GCW Invasion Planets - Talus virallisella Star Wars Galaxiesin sivustolla (sisältö ei enää käytössä; linkit varmuuskopioihin 1 2)
  18. SWGTCGsmall.jpg Star Wars Galaxies Trading Card GameThreat of the Conqueror (Light Side scenario campaign)
  19. 19,0 19,1 X-Wing Rogue Squadron 25: The Making of Baron Fel
  20. 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 20,5 X-wing Rogue Squadron: Masquerade
  21. 21,0 21,1 21,2 21,3 21,4 21,5 21,6 The New Essential Chronology
  22. Mara Jade: A Night on the Town
  23. 23,0 23,1 23,2 23,3 23,4 X-wing Rogue Squadron: In the Empire's Service
  24. Vision of the Future
  25. 25,0 25,1 25,2 25,3 25,4 25,5 25,6 X-wing Rogue Squadron: Mandatory Retirement
  26. 26,0 26,1 Who's Who: Imperial Grand Admirals
  27. A Forest Apart
  28. 28,0 28,1 Evil Never Dies: The Sith Dynasties
  29. 29,0 29,1 Rebellion Era Sourcebook
  30. The New Jedi Order: Dark Tide II: Ruin
  31. X-wing: Solo Command
  32. I, Jedi
  33. Star Wars: Union