Imperiumin laivasto

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 17. elokuuta 2018
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Imperiumin laivaston upseereina teiltä odotetaan ja vaaditaan uskollisuutta. Eroamisia ei tueta tähän aikaan. Galaksi pysyy epävakaana. Te teette työnne tai koette edesmenneen kapteeni Dallinin kohtalon.
Darth Vader kapteeni Jace Dallinin kuoltua[lähde]

Imperiumin laivasto, joka tunnettiin myös nimityksillä Keisarillinen tähtilaivasto, Keisarillinen laivasto, Keisarillinen taistelulaivasto ja Keisarillinen avaruuspalvelu, oli Galaktisen Imperiumin huomattavien asevoimien laivasto. Se sisälsi miljoonia sota-aluksia ja hävittäjiä, jotka pitivät galaksissa yllä Imperiumin hallintoa.

Keisarillinen laivasto perustettiin Vanhan Tasavallan tähtilaivastosta vuonna 19 eYt keisari Palpatinen imperialisointikampanjan aikana, jolloin hän nosti Imperiumin valtaan. Kahdestatoista suuramiraalista koostunut uudelleenorganisoitu komentorakenne valvoi kloonisotien aikana alkunsa saanneen laivaston nopeaa suurenemista. Erimielisyyksien kasvaminen Imperiumissa johti aikanaan Kapinaliiton perustamiseen, joka aloitti aseellisen kampanjan keisarillisia joukkoja vastaan. Tämä sota tunnettiin Galaktisena sisällissotana. Endorin taistelun tappion jälkeen vuonna 4 jYt Imperiumi alkoi vajota sotalordismiin ja sisällissotiin, joten laivasto hajosi osiin. Laivasto ei pysynyt enää yhtenäisenä yksikkönä tähän epävakaaseen aikaan, kunnes suuramiraali Gilad Pellaeon muodosti Imperiumin joukkojen rippeet Imperiumin jäänteiksi. Laivastosta tuli Pellaeonin komennon alaisena taas kerran todellinen taistelijoiden joukko yuuzhan vongien sodan aikana. Imperiumin laivasto sai takaisin suurimman osan entisestä voimakkuudestaan Felin imperiumin hallintokaudella, jonka alaisena se taisteli Galaktista allianssia vastaan sith-keisarillisessa sodassa. Kun Imperiumi hajosi jälleen, osa laivastosta palveli syttyneessä anti-sithisessä kapinassa Darth Kraytin galaktista imperiumiaa ja osa keisari Roan Felin pakolaisimperiumia.[1]

Keisarillinen laivasto oli yksi suurin koskaan tehdyistä armeijoista, joka koostui miljoonista sota-aluksista, hävittäjistä ja kuljetusaluksista. Laivaston laivueiden pääalukset— tähtituhoajista ja supertähtituhoojista (lippulaivat)[2] ja TIE tähtihävittäjäsarjasta tuli yksiä Imperiumin hallinnon näkyvimmistä symboleista, jotka galaksia asuttavat populaatiot tunnistivat jo kaukaa.[3]

Rooli[muokkaa]

Imperiumin laivaston erityisiin vastuullisuuksiin kuului keisarillisten kansalaisten suojeleminen avaruudesta suuntautuvilta uhilta kuten piraateilta, salakuljettajilta ja muilta aseistetuilta hallituksilta. Laivaston tehtäviin kuului myös keisarin tahdon pakolla toteuttaminen, talouden ja kaupan valvonta sekä saarto-operaatiot. Imperiumin laivasto taitoi myös kiertoratapommituksen, kuljetti tärkeimmät maajoukot, sekä tuki näitä joukkoja ilmasta ja avaruudesta.

Imperiumin laivasto muodostettiin Galaktisen Tasavallan laivastosta ja siksi oli yhä laivaston komennon alainen. Imperiumin laivastoa opasti itse keisarillinen laivastokoodi, sotalakien ryhmä joka luotiin ohjaamaan massiivista organisaatiota. Imperiumin laivasto toimi kauhun, pelon ja kurin edistäjänä sekä symbolina galaksissa, sillä Galaktinen Imperiumi hallitsi pelon kautta. Ei-ihmispolitiikan takia suuri enemmistö keisarillisen tähtilaivaston miehistöstä oli miespuolisia ihmisiä. Vain harvat heistä olivat naisia tai muukalaislajien edustajia, kuten amiraali Natasi Daala tai suuramiraali Thrawn.

Historia[muokkaa]

Uusi järjestys[muokkaa]

Imperiumin laivasto muodostettiin Vanhan Tasavallan laivastosta. Kun ylikansleri Palpatine julisti itsensä elinikäiseksi keisariksi vuonna 19 eYt ja perusti ensimmäisen Galaktisen Imperiumin hän aloitti imperialisointikampanjan, jonka edetessä Tasavallan laivasto nimettiin Imperiumin laivastoksi. Palpatinen ensimmäinen laivastoon kohdistunut puhdistus kääntyi kahden viikon sisällä Imperiumin hallintoon. Komentorakenne uudelleenorganisoitiin ja kaksitoista suuramiraalia nimitettiin johtamaan sitä. Laivaston alusten määrän nopea kasvaminen alkoi kloonisotien lopuilla ja nousi vielä entisestään.

Galaktinen sisällissota[muokkaa]

Erimielisyyksien kasvaminen Imperiumissa johti Kapinaliiton perustamiseen, joka aloitti aseellisen kampanjan Imperiumin totalitaarista hallintoa vastaan. Vaikka Liiton laivasto ei ollut yhtä suuri tai voimakas kuin hyvin koulutettu keisarillinen laivasto, kaksi laivastoa taistelivat tavalliseen tapaan galaktisessa sisällissodassa. Imperiumin laivasto taisteli kapinallisia vastaan lukemattomat määrät eri planeetoilla.

Keisarillinen laivasto ottaa yhteen Kapinallisten kanssa Endorilla.

Vuonna 0 eYt Imperiumin laivasto kärsi tappion Kapinaliitolle. Samoin kävi Endorin taistelussa, johon osallistui suuret määrät aluksia ja Kuolemantähti II, joka lopulta tuhottiin. Kapinaliitto saavutti tällöin ratkaisevan voiton, jossa Palpatinen ja Vaderin menehtyminen johti Imperiumin hajoamiseen. Endorin metsäkuun taistelun tappion jälkeen vuonna 4 jYt Galaktinen Imperiumi hajosi keskenään sotiviin osiin, joita johti kutakin sotalordi, joten samoin teki keisarillinen laivasto. Siitä tuli yhtenäinen yksikkö taas kerran kun suuramiraali Gilad Pellaeon perusti Imperiumin jäänteet Imperiumin rippeistä. Vaikka suuri osa Imperiumin laivastosta yhdistettiin myöhemmin vaikuttavien keisarillisten komentajien toimesta, sotilasorganisaation täysi yhdistäminen lopetettiin kun klooniruumiissa palannut keisari Palpatine kuoli jälleen. Kun Galaktinen sisällissota viimein lopetettiin, miljoonien alusten laivasto oli kutistunut muutamiin tuhansiin, joista vain kaksisataa oli tähtituhoojia. Imperiumi ei kyennyt enää sotimaan ja näin joutui myöntymään rauhaan. Kesti ainakin yksi vuosisata ennen kuin laivasto sai takaisin entisen loistonsa.[4]

Perintö[muokkaa]

Laivastosta tuli taas kerran voimakas taistelijoiden joukko, joka otti Pellaeonin alaisena ja nyt Uuden tasavallan puolella osaa ekstragalaktisten valloittajien aloittamaan sotaan. Kyseisessä sodassa koko galaksi ajettiin ahtaalle, vaikka valloittajat lopulta lyötiin kun Imperiumin jäänteiden laivasto avusti Uutta tasavaltaa Coruscantin takaisinvaltauksessa tähtituhoojillaan ja muilla aluksillaan. Imperiumin laivasto sai takaisin paljon entisestä voimakkuudestaan Felin imperiumin aikaan saakka, jonka alaisena se taisteli Galaktista allianssia vastaan sith-keisarillisessa sodassa. Se hajosi myöhemmin kahtia Darth Kraytin galaktinen imperiumin ja valtansa menettäneen Roan Felin pakolaisimperiumin kannattajien välille, jolloin se soti taas kahdessa osassa anti-sithisessä kansannousussa. [1]

Laivaston tärkeimmät alukset[muokkaa]

COMPNORin jäsen julkisten suhteiden matkalla, katselemassa laivaston manöövereitä.

Yksi keisarillisen tähtilaivaston huomattavimmista symboleista oli Imperial I-luokan tähtituhoajat, joiden määrä ulottui jopa kahteenkymmeneenviiteen tuhanteen alukseen, [5] vaikka eri tyyppejä edustavat miljoonat tähtialukset pantiin kenttätehtäviin eri tarkoituksin.

Supertähtituhoajat tulivat pahamaineisiksi niiden aseistuksen ja koon vuoksi, mutta jotkut niistä toimivat laivastolle liikkuvina korjaustukikohtina.[6]

Suurin osa lippulaivoista, taisteluasemista ja liikkuvista tuki -tai korjaustukikohdista rakennettiin Kuat Drive Yardsin, Loronar Corporationin ja Rendili StarDriven toimesta Galaktisen Imperiumin hallintokaudella.[7] Corellian laivatelakat tukivat Imperiumia tykkialuksilla, korveteilla ja suuremmilla risteilijöillä.[8] Lisäksi lukemattomat yhtiöt tukivat keisarillista tähtilaivastoa tukialuksilla, kuten Carrack-luokan kevyillä risteilijöillä, Lancer-luokan fregateilla, Strike-luokan risteilijöillä sekä saattokuljetusaluksilla. Vuonna 0 eYt arvioitiin, että koko laivaston yhdistetty tulivoima kykenisi aiheuttamaan melkein yhtä paljon vahinkoa kuin kaksi Kuolemantähteä.[8]

Tähtihävittäjät[muokkaa]

Imperiumin laivasto sisälsi miljoonia tähtialuksia, tähtituhoojia, supertähtituhoojia sekä muutamia superaseita sen historian eri vaiheissa. Imperiumin tähtilaivastoon kuului myös suuret määrät tähtihävittäjiä, joista huomattavimpia olivat ehkä TIE sarjan alukset, jotka symboloivat Imperiumin laivastoa joskin Imperial-luokan tähtituhoojien ohella. Nämä symbolit tunnettiin kaikialla galaksissa ja niitä pelättiin, sillä ne edustivat massiivisen laivaston voimaa ja levittämää kauhua.

Tähtihävittäjillä oli myös tärkeä osa laivastossa, ja heitä ohjasivat tähtilaivaston keisarilliset hävittäjäpilotit. Ne toimivat suurten lippulaivojen, tai superaseiden kuten toisen Kuolemantähden[9]hävittäjätukina suurissa parvissa, jotta massiiviset aseet olisivat turvassa vihollisen tähtihävittäjäjoukoilta.

Jalkaväki[muokkaa]

Laivastoon kuului tietysti myös merisotilaat ja erilaiset huoltomiehet. Imperiumin laivaston sotilaat palvelivat suurten alusten ja avaruusasemien vartijoina ja myös sotilaina heidän hyökätessä toiselle vihollislaivalle. Imperiumin laivasto loi omia joukkoja jottei sen tarvitsisi täysin panna kaikkea maajoukkojen jalkaväen varaan. Laivastolla oli myös miehistö, joka hoiti erilaisia tehtäviä, kuten alusten huoltoa.

Koulutus[muokkaa]

Laivaston värvätyt kävivät ensiksi Imperiumin akatemiassa oppiakseen tulevan korkeamman koulutuksensa perusasiat ja armeijan kurin. Tämän jälkeen he jatkoivat koulutustaan keisarillisessa laivastokorkeakoulussa, jossa Akatemian oppilaat saivat erityiskoulutusta laivasto-operaatioihin, taisteluun ja komentorakenteisiin. Viimein ei-virkaannimitetyt upseerit ja keisarillisen laivastokorkeakoulun tuoreet valmistuneet saivat ottaa osaa harjoitusohjelmaan Imperiumin laivaston komentoupseerien koulussa keskittyäkseen armeijan käytäntöihin ja kohteliaisuuksiin, asevoimien historiaan, johtajuuteen, upseeriuteen, kansikomentotehtäviin, kuriharjoituksiin sekä muihin olennaisiin potentiaalisten upseereiden koulutuksen kohtiin. Valmistuttuaan koulutetut otettiin laivastoon luutnantteina.

Organisaatio[muokkaa]

Paraati Anaxesilla.

Imperiumi käytti yleistä strategiaa, jonka mukaan keskityttiin lippulaivojen tulivoimaan tähtihävittäjien ylivoiman sijaan. Tämä heijastui heidän tähtialuskehittelyistään, heidän laivastoyksiköiden muodostelmasta sekä joukkojen yleisestä organisoinnista. Laivastolla oli myös tiedustelupalvelu, joka oli laivastoon kuuluva osasto ja työskenteli sille oletettavasti tiedustelutehtävin.

Komento[muokkaa]

Yksi komento, yksi tähtialus oli Imperiumin tähtilaivaston perusrakenne. Tähtialuksen, ei väliä minkä kokoisen, komentovallan saavuttaminen oli upseerin uralla ylpeyden värtti. Upseeri torjui tavallisesti vaikuttavat henkilöstöylennykset vain saadakseen komentoonsa aluksen, vaikka tietyllä tähtialuksella, kuten lentueen lippulaivalla henkilöstöupseerina palveleminen katsottiin nopeaksi ylenemisen raiteeksi.

Taistelun linja[muokkaa]

Imperiumin laivaston kaikkein perusteellisin yksikkö oli taistelun linja, tai yksinkertaisemmin linja. Keisarillinen tähtilaivasto jakoi 4-20 tähtialusta linjoihin, riippuen tietysti linjan tyypistä. Linjaa komensi linjan kapteeni ja se oli tähtilaivaston kaikkein amorfisin organisaation taso. Keisarillisen tähtilaivaston taistelun järjestys sisälsi seitsemän linjatyyppiä: hyökkäys, raskas hyökkäys, tiedustelu, takaa-ajo, kahakka, joukko ja pommitus. Hyökkäys - ja raskas hyökkäys -linjat kohtasivat viholliset aggressiivisesti taistelussa, tiedustelulinjat hankkivat tietoa vihollisen joukkojen sijoittelusta, takaa-ajolinjat ajoivat takaa ja ottivat kiinni perääntyvät viholliset ja kahakkalinjat häiritsivät vihollisen lippulaivoja sekä taistelivat vihollisen etuvartioita vastaan. Yksittäinen joukkolinja sisälsi kaksi Evakmarin ja Kuat Drive Yardsin yhteisprojektina valmistamaa armeijakunnan kuljetusalusta, kaksi saattoalusta ja yleensä kaksi Strike-luokan risteilijää. Sen tehtävä oli kuljettaa maajoukkojen yksiköitä. Pommitus -(tai torpedo) linja sisälsi tyypillisesti kaksi torpedoympyrää.

Seitsemän linjatyypin lisäksi Imperiumin laivastossa Imperial-luokan tähtituhoajaa pidettiin täysin yhtenä linjana. Vaikka Imperial-luokan tähtituhoajat olivat mahdollisesti kyvykkäitä toimimaan hyökkäyslinjana ja sen tähtihävittäjätäydennnykset kahakkalinjana, päätös antaa komentajille valta käyttää raskasta risteilijää itse linjana oli enemmän poliittinen kuin taktinen. Kun laivaston henkilöstö oli vakaasti ehdottanut että tähtituhoaja oli taistelukentällä pienimpien laivastolentueiden vastaava, amiraalius päätti siitä, koska kun linjoja oli enemmän kuin lentueita, tähtituhoajan linjaksi määritteleminen antaisi heille lisää tähtituhoojia. Amiraaliuden ajatukset taivuteltiin.

Lentue[muokkaa]

Imperial-luokan tähtituhoojia ja TIE hävittäjiä vähän ennen Endorin taistelua, 4 jYt.

Lentue oli pienin itsenäinen operaatioyksikkö Imperiumin laivastossa. Lentue koostui useasta linjasta, sitä komensi amiraali ja se sisälsi 14-60 alusta riippuen sen sisältämien linjojen alusmääristä. Lentue oli suurin alusten konsentraatio joka tavallisesti asetettiin yhteen tähtijärjestelmään. Galaktinen Tasavalta määritteli yksiköt, joilla oli identtiset kokoonpanot ja rakenne, laivastoksi. Nuo yksiköt vastasivat täyttä laivastollisten alusten joukkoa yhdessä sektorissa. Näin siis lentue oli hyödyllinen toimenpide, jolla kasvatettiin Imperiumin asevoimia keisari Palpatinen Uuden järjestyksen perustamisen jälkeen.

Imperiumin laivaston taistelun järjestys määritteli neljä lentuetyyppiä linjojen tapaan: kevyt, raskas, taistelu ja pommitus. Kevyet lentueet partioivat turvallisina tunnetuilla alueilla kahden hyökkäyslinjan, yhden kahakkalinjan ja tiedustelulinjan kanssa. Raskaat lentueet kohtasivat planetaarisia järjestelmiä, joissa oleskeli tiedettyjä vihollisjoukkoja joko kahden raskaan hyökkäyslinjan, yhden hyökkäyslinjan ja tiedustelulinjan kanssa tilanteissa joissa vihollisen sijainti ja määrä oli tuntemattomissa tai kolmen raskaan hyökkäyslinjan ja kahakkalinjan kanssa tilanteissa, joissa vihollisen tiedettiin puolustavan tiettyä kohdetta. Jälkimmäiseen raskaaseen lentueeseen oli tavallista kutsua Victory I-luokan tähtituhoojia. Taistelulentue sisälsi Imperial-luokan tähtituhoajan. tähtituhoajan lisäksi siinä oli ainakin kolme linjaa; kaksi hyökkäyslinjaa ja yksi takaa-ajolinja ja keskimääräinen 18 aluksen määrä. Taistelulentueen, ja mikä tärkeämpää, Imperial-luokan tähtituhoajan pelkkä saapuminen riitti yleensä tukahduttamaan planetaarisen kapinan tai pelottamaan aseistetun avaruudesta suuntautuneen joukkion. Pommituslentueet alistivat avoimeen kapinaan ryhtyneet planeetat, jotka olivat tuottaneet planetaarisia suojauksia kuten monikerroksisia planetaarisia suojakenttiä ja suuria planetaarisia tykkejä. Tällaisiin tilanteisiin käytettiin neljää torpedoympyrää, kahakkalinjaa sekä takaa-ajolinjaa.

Järjestelmien joukko[muokkaa]

Tyypillinen keisarillinen hangaari.

Järjestelmien joukosssa yhdistyi useita lentueita yhden amiraalin alaisuuteen, jota kutsuttiin kommodooriksi tämän johtaessa joukkoa. Nämä yhdistetyt joukot olivat vastuussa Imperiumin tähtilaivaston toimista useiden tähtijärjestelmien lävitse. Imperiumin laivaston taistelun järjestys jousti niin, että kommodorit saivat säädellä kaikkia laivastoresurssejaan ja muodostella niitä tehtvän tarpeen mukaan sen sijaan että järjestelmäjoukko määrättäisiin tietyille muodostelmille.

Joukkoylemmyyteen kuului ainakin kolme taistelulentuetta ja yksi kevyt lentue. Järjestelmäjoukon minimaali oli kolme Imperial-luokan tähtituhoajaa ja lähes 90 muuta tähtialusta ja joukkojen suuren määrän tehtävä oli hankkia ylivoima avaruudessa. Se määriteltiin seuraavasti: "Täysi vihollisalusten puuttuminen hallittujen planeettojen kiertoradalla, eikä yhtään kroonista vihollisalustoimintaa koko tähtijärjestelmässä."

Joukkosaattue suojeli elintärkeitä kaupallisia kuljetuksia, taloudellisesti elintärkeitä avaruusinstallaatioita tai tehtaita ja metsästivät häiriköiviä piraatteja. Ainakin kahdella raskaalla lentueella ja kahdella kevyellä lentueella joukkosaattue oli kaikkein joustavin joukkoryhmistä. Kommodorit käyttivät joukkosaattuetta useiden tehtävien hoitamiseen tietäen hyvin että heidän suuri tähtialusmäärä ja organisaationallinen joustavuus soisivat heille voiton. Siinä missä joukkojen paremmuudelle annettiin maksimiksi "lähetä aina tarpeeksi" joukkosaatto kairasi maksimiksi: "et koskaan voi lähettää liikaa."

Järjestelmien joukon kohtasivat uhkia joita joukkoylemmyydet eivät saaneet onnistuneesti tuhottua. Vaihtamalla kevyen lentueen neljänteen taistelulentueeseen kommodori sai kylliksi voimaa varmistaakseen kohdealueen täyden valtaamisen.

Laivue[muokkaa]

Osa laivastosta Byssillä, 10 jYt.

Siinä missä kaikki edellä mainitut yksiköt tavallisesti laitettiin tiettyihin tähtijärjestelmiin tai tähtijärjestelmäryhmiin, Imperiumin laivasto määritteli laivueen "sektoriresurssina" antaen operoida sektorinlaajuisessa skaalassa. Laivue oli pienin sektoreiden välillä siirrelty yksikkö. Niin suurella yksiköiden määrällä oli tuhansia potentiaalisia laivueviritystyyppejä. Yleisiin laivuesijoitteluihin kuuluivat ylemmyyslaivueet, hyökkäyslaivueet sekä pommituslaivueet. Muihin laivueisiin mahdollisesti käytettyihin asetelmiin kuuluivat syvätelakkalaivue, tukilaivue ja tehtävälaivue.

Ylemmyyslaivueet pitivät yllä ylivoimaa galaksin sektoreissa joista "neljä tai harvempi maailma vahvistettu Uuden järjestyksen viholliseksi, eikä enempää kuin 16 maailmaa joille on vahvistettu samanlaisia vihollismaisia elementtejä". Kuudella Imperial-luokan tähtituhoajalla ja melkein 400 tähtialuksella kootun ylemmyyslaivueen oletettiin olevan riittävä joukko rauhalliselle sektorille.

Hyökkäyslaivastot kuljettivat suuria määriä Keisarillisen armeijan ja laivaston sotilaita ohjaamaan maaoperaatioita samalla kun ylläpitivät ylivoimaa tietyillä tähtijärjestelmillä. Kahdella kuljetusjoukolla ja kahdella joukkosaatolla varustettuna yksi hyökkäyslaivue kohtasi vihollisen massiivisessa planetaarisessa ja järjestelmänlaajuisessa maakampanjassa.

Pommituslaivueet sisälsivät keskiverrosti 416 alusta jaettuna kahteen järjestelmäpommitukseen ja kahteen joukkosaattoon. Pommituslaivastot käskettiin sekoreille joilla Imperiumi selitti kapinan alaspainostamisen onnistumisen todennäköisyyden olevan vähäinen. Järjestelmäpommituksia käytettiin kun Imperiumi päätti tuhota planeetan sen sijaan että näkisi sen vajoavan kapinallisten käsiin.

Sektoriryhmä[muokkaa]

Sektoriryhmä oli täysi laivastollisten alusten voimakkuus, jonka Imperiumi oletti kuuluvan yhden kokonaisen sektorin valvontaan. Sektoriryhmää komensi yliamiraali, joka oli yleensä sektorin kuvernöörinä toimineelle moffille annettu titteli. Sektoreissa, jotka olivat mukana laivaston kovissa vakiotoimissa yliamraali oli moffista eroava asema. Sektoriryhmässä voidaan olettaa olevan ainakin 2400 alusta, joista 24 oli tähtituhoojia (tavallisesti Imperial-luokan tähtituhoojia, mutta jotkut ryhmät sisälsivät myös vanhempia tähtituhoajamalleja) sekä toiset 1600 taistelualusta.

Alueellinen,- rajasektori- ja strateginen komento[muokkaa]

Imperiumin laivastossa olivat myös asevoimien alueelliset, rajasektori -sekä strategiset komennot, mutta näiden sisällys oli suurimmilta osin tuntemattomissa.

Black Sword komento oli alueellinen komento joka puolusti Ytimen alueita galaksin kehiltä tulevilta uhilta. Sillä oli kolme supertähtituhoajaa sen laivaston osana.[10] Azure Hammer komento, joka perustettiin Anaxesista ulkopuolelle, puolusti sektori nollaa ja sisälsi 57 lippulaivaa, joita johti supertähtituhoaja Whelm.[11] Lisäksi jopa täydet 10 prosenttia Imperiumin laivastosta pidettiin reservissä galaksin keskusmaailmoissa, jotta voitaisiin pikaisesti vastata uhkiin mistä vain päin galaksia.[12] Ulkokehän alueilla pidettiin myös valvova laivasto ainakin 19 Imperial-luokan tähtituhoajan ja kolmen Immobilizer 418 risteilijän voimaisena, joista jälkimmäisiä tuki Keisarillinen kuivatelakka IV.[13]

Erityisiin tehtäviin tähdätyt laivastot pantiin kenttätehtäviin Imperiumin historian useissa vaiheissa. Huomattaviin yksiköihin kuuluivat Kuolonlentue [3] [14] sekä Ruoskalentue[15], joka metsästi kapinallistukikohtia Ulkokehällä. Koska Ulkokehä oli liian laaja jatkuvaan partiointiin, Imperiumi otti käyttöön ensimmäisen Kuolemantähden, joka kesytti tähtijärjestelmät pitkin Ulkokehää. Sen tuhouduttua rakennettiin Kuolemantähti II, josta tuli yksi pelätyimmistä koskaan rakennetuista superaseista. [16] Keisarin käsi/musta jedi Jerec käytti myös Vengeancen taisteluryhmää etsiessään legendaarista Jedin laaksoa[17]. Oli olemassa myös amiraali Mils Gielin käyttämä armada, jonka tarkoituksena oli kuljettaa elintärkeä biologinen laite Ulkokehältä Imperiumin keskukseen asti.[18]

Jalkaväkiyksiköt[muokkaa]

Tunnetut yksiköt[muokkaa]


Lippulaivaluokat[muokkaa]

Kuolemantähti II, yksi tappavimmista Imperiumin tuottamista superaseista.

Taisteluasemat ja superaseet[muokkaa]

Massiivisen lippulaivan johtama keisarillinen armada.

Taistelualukset[muokkaa]

Taisteluristeilijät[muokkaa]

Risteilijät[muokkaa]

Supertähtituhoaja, joko tähtiristeilijä tai tähtitaisteluristeilijä, Byssin kiertoradalla.

Tuhoojat[muokkaa]

Imperial I-luokan tähtituhoaja, Imperiumin laivaston tunnusalus.

Kantoalukset ja hyökkäysalukset[muokkaa]

Fregatit[muokkaa]

Dreadnaught-luokan raskas risteilijä, käytetyn luokan, joka kesti vuosisatoja ja hallituksia, edustaja.

korvetit ja tykkialukset[muokkaa]

Tähtihävittäjät[muokkaa]

Monitarkoitukselliset[muokkaa]

TIE/ln tähtihävittäjä.

Tiedustelualukset[muokkaa]

Hiljaiset[muokkaa]

Droidit[muokkaa]

Pommittajat[muokkaa]

Kokeelliset[muokkaa]

Tukialukset[muokkaa]

Logistiikkakulkuneuvot[muokkaa]

Arc Hammer tehdasalus.

Joukkojenkuljetusalukset ja laskeutumisalukset[muokkaa]

Sukkulat[muokkaa]

Esiintymiset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]