Ohjusvene

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 21. kesäkuuta 2018
Loikkaa: valikkoon, hakuun
MissileBoat-TFDOTEOSS.jpg
Ohjusvene
Tuotannolliset tiedot
Valmistaja

Cygnus Spaceworks[1]

Malli

Ohjusvene[2]

Luokka

Tähtihävittäjä[2]

Hinta

Ei kaupan[3]

Tekniset tiedot
Pituus

10 metriä[2]

Megavalo

125 MGLT (Kaksinkertainen SLAMin ylikuormittamisella)[2]

Huippunopeus (ilmakehässä)

1 150 km/h[3]

Hyperajo

Luokka 6.0[3]

Hyperajojärjestelmä

Löytyy varusteista[2]

Suojakentät

120 SBD[2]

Runko

20 RU[2]

Navigointijärjestelmät

Varustettu navigointitie-tokoneella[3]

Aseistus
Miehistö

1 pilotti[2]

Matkustajat

Ei ole[3]

Lastitilat

100 kilogrammaa[3]

Kulutustarvikkeita

3 päivää[3]

Käyttötiedot
Rooli(t)
  • Tähtihävittäjä[2]
  • Pitkän kantaman hyökkäyshävittäjä / pommittaja[2]
  • Partioalus[2]
  • Torjuntahävittäjä[2]
Aikakausi

Kapinallisten aikakausi[2]

Liittoutuma

Galaktinen Imperiumi[2]

Amiraali Thrawn on kehittänyt valttikortin ...Ohjusveneen, jonka todistit viime taistelussa olevan Galaksin ylivoimaisesti paras tähtihävittäjä!
―Keisarillinen käskynjakoupseeri Maarek Stelelle[lähde]

Ohjusvene oli amiraali Thrawnin kehittämä ja Cygnus Spaceworksin valmistama edistynyt tähtihävittäjä. Se suunniteltiin vastatoimena petturiksi osoittautunutta suuramiraali Demetrius Zaarinia ja tämän TIE puolustajatarjontaa vastaan, ja se lopulta korvasi vanhat, myös Cygnus Spaceworksin valmistamat Alpha-luokan Xg-1 tähtisiivet. Ohjusvene turvautui usein hyökkäyksissä ja kaksintaistelutilanteissa enimmäkseen laajaan ohjusvalikoimaansa, mikä oli merkittävä ero verrattuna muihin Imperiumin tähtihävittäjiin, jotka luottivat enemmän laserkanuunoihin. Aluksessa oli myös uusi käyttövoimaominaisuus, joka tunnettiin nimellä SubLight Acceleration Motor (SLAM).

Vaikka ohjusveneet olivat avainasemassa Demetrius Zaarinin petturijoukon kukistamisessa ja keisari Palpatinen suunnitelman toteuttamisessa johtaa kapinalliset Endorille, ne poistettiin käytöstä keisarin henkilökohtaisesta käskystä, eikä niitä käytetty enää vuoden 4 jYt jälkeen.

Ominaisuudet[muokkaa]

Ohjusveneitä hangaarissa valmiina lähtöön.

Ohjusveneen korimalli muistutti etäisesti edeltäjänsä, Alpha-luokan Xg-1 tähtisiiven, muotoilua. Ohjusveneessä oli iso runko verrattuna tähtisiipiin, mutta kummassakin mallissa oli selväpiirteinen runko ja selkäpuolen vakaaja, jota reunustivat aluksen ensisijaiset raketinheittimet. Aluksen toinen sarja ydinkärkilaukaisimia oli jatkui ensisijaisten laukaisimien selkäpuolelle. Tämä toissijainen setti oli jyrkässä kulmassa aluksen sivusuuntaisiin siipiin nähden.[2]

Osa lentolaitteiden näytöistä oli sijoitettu ohjaamon ulkopuolelle, mikä oli erittäin harvinaista Imperiumin tähtihävittäjien keskuudessa. Deflektorikilpigeneraattorien ja sädeaseen näytöt oli sijoitettu aluksen kärjen pinnalle juuri ikkunoiden eteen.[4]

Aseistus[muokkaa]

Ohjusvene oli aseistettu kahdella parilla suuren kapasiteetin omaavia raketinheittimiä ja yhdellä aluksen kärkeen kiinnitetyllä laserkanuunalla. Toissijainen laukaisinpari oli suunniteltu ladattavaksi yksinomaan iskuohjuksilla, kun ensisijaiset voitiin varustaa monilla erilaisilla raketeilla. Jokaisessa laukaisimessa oli 20 iskuohjuksen kapasiteetti, joten aluksen enimmäislataukseksi 80 iskuohjusta. Kuitenkin ensisijaiset laukaisimet voitiin vaihtoehtoisesti täyttää 15 protonitorpedolla, 10 raskaalla raketilla tai viidellä raskaalla avaruuspommilla. Tämä valtava ydinkärkikapasiteetti jätti varjoonsa TIE pommikoneen ja hyökkäystykkiveneen lippaat yli 60 ohjuksella. Käyttöönotostaan lähtien ohjusveneet käyttivät edistyneitä iskuohjuksia ja protonitorpedoja, jotka olivat klassisia ohjuksia ketterämpiä. Kehittyneiden ohjusten ansiosta ohjusveneiden pilotit kykenivät tuhoamaan edistyneempiä tähtihävittäjiä, kuten A-siipisiä ja pettureiden TIE puolustajia.[2]

Ohjusten runsaus johti epätavallisten strategioiden kehittämiseen. Vain tähtihävittäjien torjuntaa varten aseistetut ohjusvenelentäjät voivat käyttää edistyneitä ohjuksia tulituksessa sotalaivoja ja avaruusasemia vastaan tukien samalla TIE pommikoneita ja hyökkäystykkiveneitä. Toisin kuin TIE pommittajat, ohjusveneet voivat muun muassa puolustaa maaleja lähestyviltä ydinkärjiltä.[2]

Ohjusveneen huomattavin heikkous oli sen yksi laserkanuuna. Jos aluksen ydinkärjet loppuivat, pilotti pakotettiin käyttämään ainutta lasertykkiään kaksintaisteluissa. Taistelutilanteet voivat muutenkin osoittautua ongelmallisiksi, sillä ohjusvenepiloteilla oli vain yksi kanuunavaraus, josta siirtää energiaa suojageneraattoriin. Kuitenkin tämän laserkanuunan tulinopeus oli suurempi ja se voitiin ladata täydelle teholle vain 90 sekunnissa, mikä oli merkittävä parannus muiden Imperiumin hävittäjien aseistukseen verrattuna.[2]

Ohjusveneet oli usein aseistettu sädeasejärjestelmällä. Vetosäde oli yksi työkalu, mitä hävittäjä käytti taisteluissa TIE puolustajia vastaan, koska se voi viedä TIE puolustajilta niiden erinomaisen ohjattavuuden ja pitää niitä radallaan kun pilotti sai lukittua ohjukset niihin. Vaihtoehtoisesti alus voitiin aseistaa häirintäsäteellä, aseella, mikä häiritsi vihollisalusten tulitusjärjestelmiä mahdollistaen ohjusveneille turvallisemman reitin pommittamaan sotalaivoja.[2]

Moottorit[muokkaa]

Ohjusvene oli varustettu kahdella ionimoottorilla ja hyperajolla. Hyperajovalmiuden ansiosta alukset kykenivät kilpailemaan aikansa muiden edistyneiden tähtihävittäjien kanssa ja voivat ottaa useita rooleja tehtävissä riippumatta tukikohdista ja kuljetusaluksista.[2] Luokan 6 motivaattori[3] oli kuitenkin hitaampi kuin TIE-sarjan hyperajoon kykenevät jäsenet, kuten TIE Advanced x1[5] ja TIE puolustaja.[6] Ohjusvene oli nopeampi ja ketterämpi kuin hyökkäystykkivene ja sen moottorit oli varustettu uudella SubLight Acceleration Motor -laitteella. SLAM oli ylikuormitusjärjestelmä, joka käytti laserkanuunan energiaa lisätäkseen aluksen moottorien työntövoimaa jopa 200 prosentilla. Ohjusvene voi saavuttaa Kapinaliiton A-siipiseen verrattavissa olevan 125 MGLT:n nopeuden, mutta SLAM-järjestelmän avulla pilotti voi kiihdyttää jopa yli 250 MGLT:n nopeuksiin.[2]

Suojaus[muokkaa]

Vaikka puolustava panssarointi, mitoitettu 20 RU:ksi, oli heikompi, kuin monilla ei-keisarillisilla hävittäjillä ja joka oli verrattavissa TIE-sarjan hävittäjiin, ohjusveneen deflektorikilpigeneraattorit olivat raskaasti vahvistettuja ja mitoitettu jopa 120 SBD:ksi, mikä oli verrattavissa Kapinaliiton B-siipisiin tähtihävittäjiin.[2]

Rooli[muokkaa]

Ohjusvene oli suunniteltu erityisesti torjumaan uhkaavia TIE puolustajia. Hyvän hävittäjän ominaisuuksiin kuuluvat hyperajo ja suojakilvet sallivat aluksen ottaa monia tähtihävittäjärooleja. Aluksia käytettiin useaan otteeseen tiedustelussa ja partioinnissa tutkien vihollisaluksia kaukaisissa aurinkokunnissa. Valtavan hyötykuorman ja raskaan suojauksen ansiosta ohjusvene toimi mainiosti myös raskaana pommikoneena, joita lähetettiin usein vihollisalueille tuhoamaan näiden sotalaivoja. Vaikka pommittajan roolissa olleet ohjusveneet toimivatkin usein hävittäjien saattamina, alukset voivat toimia myös itsenäisesti ohjustensa ansiosta, jotka voivat myös tuhota vihollishävittäjiä. Ohjusveneitä käytettiin myös yleisesti raskasta hyökkäyskalustoa vaativissa tehtävissä. Varjopuolena tässä roolissa oli ionikanuunan puute. Alusten rampauttamisessa valtausta varten ohjusveneet olivat riippuvaisia TIE puolustajista ja hyökkäystykkiveneistä, mikä toi aluksille roolin suojella rampauttavia aluksia.[2]

Koulutus[muokkaa]

Kapinallisten tappaminen on varmasti hauskaa, eikö olekin?
―Alpha 1 Mu 1:lle (Maarek Stele) ohjusvenesimulaattorissa[lähde]

Kuten useimpien keisarillisten hävittäjien kanssa, kuljetusalukset edellyttivät simulaattorien käyttöä uusien ohjusvenepilottien kouluttamisessa. Aloittelevat pilotit lentäisivät aika-ajon erityisellä harjoitteluradalla saadakseen todistuksen, ja siirtyivät sitten taisteluharjoituksiin. Harjoittelurata oli suljettu tunnelijärjestelmä täynnä esteitä ja maalitauluja, jossa pilotit lentäisivät kelloa vastaan. Huippunopeudella ajavan pilotin oli väisteltävä esteitä, koska niihin törmääminen hidastaisi alusta, ja tuhota kaikki mahdolliset maalitaulut, sillä jokaisesta tuhotusta maalista saisi lisäaikaa.[2] Suoritettuaan aika-ajot ja saatuaan todistuksen pilotti voi jatkaa sarjaan taistelusimulaatioita, jotka oli nimetty "historiallisiksi tehtäviksi", sillä ne perustuivat Ohjusveneen varhaisiin käyttötarkoituksiin.[7] Pilotti palkittaisi kultamitalilla kaikkien neljän tehtävän suorittamisesta.[2]

Ohjusvene ampuu ensisijaisilla raketinheittimillään ajaessaan takaa vihollisten TIE puolustajaa.

Ensimmäisen ohjusveneen taistelusimulaation tarkoituksena oli esitellä piloteille aluksen vahvuuksia: sen kahta ohjusjärjestelmää ja SubLight Acceleration Motor -järjestelmää. Mu 1:ksi nimetty 20 protoniraketilla, 40 kehittyneellä iskuohjuksella ja vetosäteellä aseistettu ohjusvene saapui hyperavaruudesta 30 kilometrin päähän Kapinaliiton sukkulatehdas Organarmsista. Tehdasta ympäröi varastoalue, missä oli kahdeksan Xi- ja Pi-merkittyä A-luokan rahtikonttia ja kahdeksan suojaamatonta Lambda-luokan sukkulaa. Pilotin tehtävänä oli tuhota laitos, kaikki sukkulat ja rahtikontit. Hinaajat E 1 ja E 2 kuitenkin laukaistiin, kun ohjusvene saapui, ja ne yrittivät saada sukkulat rahtikontteihin kumoten näin pilotin tavoitteen. Ensisijainen tavoite oli noin 90 sekunnin päässä hyperavaruuspoistumispisteestä, antaen pilotille näin tarpeeksi aikaa ladata kaikki energiajärjestelmät täyteen. Pilottia kehotettiin käyttämään edistyneitä iskuohjuksia eliminoidakseen aseman ydinkärkitorjuntalaitteet. SLAM-järjestelmän avulla ohjusten omaan työntövoimaan lisättiin myös aluksen oma nopeus. Sitten pilotti vaihtoi toissijaiseen rakettilastiin ja tuhosi aseman täydellisesti raskaiden rakettien avulla. Asema laukaisisi jossain vaiheessa Z-95 Headhuntereita puolustuksekseen. Toteuttaakseen operaation täydellisesti pilotin täytyisi tuhota hinaajat ennen kuin ne ehtisivät siirtää sukkulat pois, ja sitten tuhota asema, rahtikontit ja sukkulat. Lisähaasteena pilotti voi tuhota apusaattueen, joka koostui neljästä raaka-aineita kuljettavasta BFF-1 rahtialuksesta, kolmesta jäähdytysnestettä kuljettavasta rahtialuksesta, kolmesta Tibannakaasua kuljettavasta moduulirahtialuksesta ja metanolia kuljettavasta konttikuljetusaluksesta, jotka saapuivat pian ensisijaisen tavoitteen suorittamisen jälkeen. Imperiumin Strike-luokan risteilijä Arjun saapui lähes samaan aikaan lähettäen taisteluhyötyajoneuvo Arjun Jr:n täyttämään ohjusveneen ammusvarastoja. Erityisen kunnianhimoinen pilotti voi myös tuhota apurahtialusten saattoryhmän, joka koostui A-siipisistä, B-siipisistä, X-siipisistä, Y-siipisistä sekä EF76 Nebulon-B saattofregatti Dahomesta.[2]

Toisessa Historiallisten tehtävien simulaatiossa pilotille opetettiin, kuinka SLAMia ja iskuohjuksia käytetään vihollisten ydinkärkien torjumisessa. Tehtävän toissijaisena tavoitteena oli esitellä pilotille taistelua ohjusveneellä muita keisarillisia aluksia vastaan, mikä oli yksi aluksen suunnittelun päätavoitteista. 30 protonitorpedolla, 40 edistyneellä iskuohjuksella ja vetosäteellä varustettu Mu 1 saapui lähelle asetehdas SpecWar Fabia. Pilotin täytyi puolustaa laitosta Delta-luokan DX-9 joukkojenkuljetusalusten hyökkäyksiä vastaan. Imperiumin konttikuljetusalus Silver Bullin täytyi telakoitua VIP-sukkula Aluman kanssa siirtääkseen tiedemiehen asemalle, ja sekä kuljetusalusta että sukkulaa täytyi suojella, kunnes nämä olivat saaneet tehtävänsä suoritettua. DX-9 joukkojenkuljetusalukset hyökkäsivät asemalle ja Silver Bull-Aluma -kohtaamiselle käyttäen avaruuspommeja ja raskaita raketteja, ja yksinäisen ohjusveneen odotettiin tuhoavan jokainen vihollisten ydinkärki ampumalla jokaista yhdellä iskuohjuksella. Kun kaikki yhdeksän joukkojenkuljetusalusta oli saatu tuhottua, kapinallishävittäjien parvet alkoivat saapua alueelle jatkamaan hyökkäystä. Neljä Y-siipistä saapui ensin, sitten neljä X-siipistä, kuusi B-siipistä ja lopulta kaksi A-siipistä, jotka lähettivät Konnalentueen tunnuksia. Kun kaikki Kapinaliiton hävittäjät oli eliminoitu, pari suuramiraali Demetrius Zaarinin raskailla raketeilla varustettuja Gamma-luokan ATR-6 hyökkäyskuljetusaluksia ja pari avaruuspommeilla varustettua TIE puolustajaa saapui alueelle aloittamaan oman hyökkäyksensä.[2] Asema kykeni lähettämään TIE hävittäjiä tueksi, jos Mu 1 kutsui apujoukkoja, mutta niitä ei välttämättä tarvittu, ja täydellinen simulaatio vei aikaa noin 16 minuuttia.[7] Käskynjakoupseeri tiedotti Maarek Stelelle, että tehtävä oli niin vaikea, että hän oli epäonnistunut siinä todellisessa taistelutilanteessa ja alkuperäinen pilotti oli todennäköisesti saanut surmansa.[2]

Kultainen taistelumitali, joka annettiin lentäjille, jotka olivat suorittaneet kaikki ohjusveneen simulaatiotehtävät.

Kolmas ohjusveneen taistelusimulaatio oli ensimmäinen, missä pilotti operoi toista alusta ohjaavan siipimiehen kanssa. Tehtävän tarkoituksena oli opettaa pilotille, miten toimittiin ryhmässä vihollisten miinakentän purkamisessa. Tau 1:ksi ja Tau 2:ksi nimetyt ohjusveneet saapuivat hyperavaruudesta lähellä Kapinaliiton levittämää B-tyypin miinakenttä M2:ta, joka oli jättänyt Assassin-luokan muunnellut korvetit torpedoja kuljettaneen Dagger 1:n ja TIE-sarjan tähtihävittäjien osia kuljettaneen Dagger 2:n ansaan. Kumpikin ohjusvene oli aseistettu 40 edistyneellä iskuohjuksella ja 10 avaruuspommilla, mutta niissä ei ollut sädeaseita.[2] Simuloitu siipimies operoi taitotasolla AI, joka oli korkein, mitä simulaatio voi tarjota.[8] Ohjusveneet lähtivät tuhoamaan miinoja lasereilla tai ohjuksilla, ja Tau 2:lle oli annettu käsky tuhota jokainen maali, josta Tau 1 ilmoitti. Ohjusveneen ainoa laser oli hyvä asevalinta, sillä miinat voivat tuhota lähestyvät iskuohjukset, jos nämä havaitsivat lukituksia, mutta iskuohjuksia voitiin käyttää mainiosti ilman tähtäystäkin.[2] Taitava pilotti voi kyetä tuhoamaan ensimmäistä korvettia ympäröivät miinat jo alle 50 sekunnissa.[7] Minuutin kuluttua simulaation alusta ohjusveneiden seuraan liittyisi joukkojenkuljetusalus Omega, joka saapui täydentämään alusten asevarastoja. Suunnilleen samaan aikaan, kun ässäpilotti saisi toista korvettia ympäröivät miinat tuhottua, kapinallisten MC90a kevyt risteilijä Planka saapuisi paikalle valtaamaan miinakentän nappaamia aluksia. Kapinallisalus laukaisi sarjan Y-siipisiä ja neljä B-siipistä, jotka kaikki "maalasivat" protonitorpedonsa korvetteihin. Tau 1 ohjattiin tilapäisesti pois miinanraivauksesta torjumaan hyökkääviä hävittäjiä. Vastauksena tähän kapinalliset lähettivät parin Z-95 Headhuntereita ja A-siipisiä itse ohjusveneitä vastaan. Kun Imperiumin joukot saivat Y- ja B-siipisten iskujoukon eliminoitua, neljä X-siipistä hyökkäsi korvettien kimppuun. Tau 2 jatkoi koko ajan miinojen tuhoamista, ja kun kaikki miinat oli poistettu, hyökkäyskuljetusalus Omega saapui korjaamaan korvetteja. Jos tämä tapahtui kapinallishävittäjien yhä läsnä ollessa, Tau 1 ja 2 puolustaisivat Imperiumin aluksia. Kun kaikki hävittäjät oli tuhottu, ohjusveneet hyökkäsivät kapinallisristeilijälle. Kun keisarilliset aseet läpäisivät aluksen rungon, sen päällystö pakeni kahdella Lambda-luokan sukkulalla, jotka ohjusveneet voisivat täydellisessä tehtävässä myös tuhota.[2] Optimaalinen skenaario olisi suoritettu 9,5 minuutissa ohjusveneiden saapumisesta korvettien poistumiseen.[7] Simulaattoripilotilla olisi sitten mahdollisuus jatkaa kaksintaisteluilla kapinallishävittäjien kanssa, jotka saapuivat taistelun jälkeen saadakseen lisäpisteitä.[2]

Viimeisessä ohjusveneen taistelusimulaatiossa pilotti voi kokea roolin, mihin alukset oli varta vasten suunniteltu, nimittäin kaksintaisteluihin TIE puolustajien kanssa. Ohjusveneet Tau 1 ja Tau 2 oli kumpikin aseistettu 30 kehittyneellä protonitorpedolla, 30 kehittyneellä iskuohjuksella ja vetosäteellä. Joukkojenkuljetusalus Omega oli tarvittaessa valmiina lataamaan Ohjusveneiden aseet uudelleen. Ohjusvene saapui pienelle kohtaamisalueelle, missä oli useita valmiustilassa olleita TIE puolustajia. Niiden keskellä oli rahtikontteja, jotka sisälsivät TIE puolustajien osia. Niiden tarkastaminen toisi lisäpisteitä ja niiden tuhoaminen on toissijaisena tavoitteena[2], mutta Tau-pilotteja oli neuvottu pidättäytymään niiden hävittämisestä, sillä niiden menettäminen johtaisi vihollisten vahvistusjoukkojen saapumiseen.[7] Neljä TIE puolustajaa partioi aluetta, ja konttikuljetusalus Thor oli lähellä purkamassa ruumastaan Delta-luokan JV-7 saattosukkuloita, joiden sisällä oli pilotteja valmiustilassa oleviin TIE puolustajiin.[2] Taktisesti viisas simulaattorilentäjä eliminoisi välittömästi Thorin ja sen lähettämät kolme sukkulaa saadakseen lisäpisteitä ja pitääkseen valmiustilassa olevat TIE puolustajat yhä poissa pelistä.[7] Täyttääkseen ensisijaisen tavoitteen Tau 1:n ja 2:n täytyi tuhota kaikki heidän saapuessaan alueella olleet TIE puolustajat. Kun kaikki kahdeksan TIE puolustajaa oli tuhottu, muunneltu korvetti Holdon ja kaksi CR90 korvettia saapuisi alueelle. Niiden tuhoaminen toisi myös lisäpisteitä ja niiden tuhoaminen ideaalisessa tehtävässä tapahtuisi ennen alueella olleiden rahtikonttien hävittämistä. Niiden tuhoamisen jälkeen vihollisten Strike-risteilijä Yllama saapui alueelle laukaisten välittömästi kahdeksan R-41 Starchaseria ja kaksi Z-95 Headhunteria. Niitä seurasi kahdeksan TIE/ad tähtihävittäjän saapuminen. Jos simulaattoripilotti oli tarpeeksi taitava, hän voi tuhota kaikki vihollishävittäjät saadakseen maksimipisteet.[2]

Historia[muokkaa]

Olen tutkinut Zaarinin konsteja ja olen löytänyt heikkouden hänen riippuvuudestaan teknologiaan. Kun uusin tähtihävittäjämme valmistuu, voimamme voi riistää Zaarinilta hänen teknisen etumatkansa!
Suuramiraali Thrawn[lähde]

Cygnus Spaceworks kehitti ohjusveneen galaktisen sisällissodan aikana hallitsevaksi ohjusaseisiin perustuvaksi alustaksi, jonka oli tarkoitus vastata aikansa kehittyneimpiä tähtihävittäjiä. Ohjusveneen kehityksen aloittamiseen johti tapahtumasarja, jonka aloitti tekniikkaan hurahtanut suuramiraali Demetrius Zaarin, yksi Imperiumin laivaston arvostetuimmista upseereista. Kuten monet muutkin keisarilliset upseerit, myös Zaarin pyrki edelleen kasvattamaan valtaansa, mutta toisin kuin muut, hän päätti yrittää vallankaappausta keisari Palpatinea vastaan. Tämän seurauksena hän joutui sotaan amiraali Thrawnin ja muun Imperiumin laivaston kanssa. Suunnitellessaan Kapinaliiton lopullista tuhoamista Endorin taistelussa, keisari käski Thrawnin etsimään ja tuhoamaan Zaarinin ja hänen edistyneet TIE-hävittäjänsä. Zaarinin petos merkitsi Imperiumille suurta uhkaa, sillä hänellä oli hallussaan erinomaisia keisarillisia hävittäjiä, kuten TIE Avengereja ja TIE puolustajia. Tämän takia Thrawn alkoi tehdä Cygnus Spaceworksin kanssa yhteistyötä suunnitellakseen uudenlaisen tähtihävittäjän, joka kykenisi vastaamaan Zaarinin uhkaan, ja lopputuloksena oli ohjusvene.[2]

Ohjusveneryhmä hyökkää vihollishävittäjien kimppuun.

Ohjusvene debytoi Thrawnin kampanjan aikana, jonka tarkoituksena oli valvoa ryhmittymiä, jotka olivat mystisesti saaneet haltuunsa TIE puolustajia. Ohjusvene pääsi ensimmäiseen taisteluunsa ässäpilotti Maarek Stelen lentämänä, kun se johti hyökkäystä namien Strike-luokan risteilijä Nuancelle, joka kuljetti asekauppiasta, joka aikoi myydä TIE puolustajia Kapinaliitolle. Tämän tehtävän jälkeen ohjusveneet olivat vastuussa kolmen Carrack-luokan risteilijän tuhosta näiden yritettyä riistää napatut TIE puolustajat Thrawnin otteesta. Alukset täyttivät tämän tehtävän tukenaan vain lentueellinen TIE-hävittäjiä. Kapinallisten iskujoukon tuhon jälkeen yksittäistä ohjusvenettä käytettiin jälleen nami-piraatti Ali Tarrakin hallussa olleen TIE puolustajatehtaan tuhoamiseen.[2]

Päästyään eroon toisten ryhmittymien haltuun joutuneista TIE puolustajista Thrawn käytti ohjusveneitä suorassa kampanjassa roisto-Zaarinia vastaan. Ohjusveneitä käytettiin laajasti Zaarinin tarviketoimitusten tuhoamisessa ja lojaali-Imperiumin joukkojen puolustamisessa Zaarinin voimia vastaan. Tämän kampanjan aikana ohjusveneitä käytettiin usein syötteinä teknologia-ahneelle Zaarinille. Ohjusveneet suojelivat saattueita Zaarinin hyökkääjiltä—kerran ne suojelivat saattuetta, joka itse asiassa kuljetti ohjusveneitä ja toisen kerran syöttisaattueen oli tarkoitus jättää Zaarin ansaan. Lisäksi, ohjusveneiden pilotteja erityisesti neuvottiin olemaan antamatta Zaarinille mahdollisuutta siepata myös uutta alusta, eikä niitä käytettäisi kuin vain, jos Imperiumi olisi hankalassa tilanteessa. Lisäksi tämän kampanjan aikana alukset olivat tärkeässä roolissa CR90 korvetti Vorknkxin verhoamisoperaatiossa. Tutkimusaseman henkilöstö oli järkyttynyt vain yhden hävittäjän saapumisesta, mutta sen kyvykkyydestä oli levinnyt huhuja.[2]

Mu 1:ksi nimetty ohjusvene kohtasi Nebulon-B2 fregatti Z-Borusin ja sen TIE pommikoneista ja TIE torjuntahävittäjistä koostuneet täydennysjoukot yhdessä kahden partioaluksen kanssa. Taistelun edetessä Zaarin toi lisää TIE Avengereja vallatakseen tutkimusaseman. Ensimmäisen valtausyrityksen epäonnistuttua Zaarinin joukot palasivat pian suuremman hyökkäysjoukon kanssa, joka koostui Carrack-luokan risteilijöistä, hyökkäyskuljetusaluksista, joilla oli apuna TIE puolustajia. Yksinäinen vain saattokuljetusalusten tukema ohjusvene torjui tämän hyökkäyksen, mutta muurialainen rahtialus Shadow telakoitui Vorknkxin kanssa palauttaen sen hyperajon. Ohjusvenelentäjien yrityksistä huolimatta Imperiumin täytyi evakuoida tutkimusasemat V 1 ja V 2, mutta Vorknkxia suojeltiin, ja se pääsi pakenemaan hyperavaruuteen.[2]

Thrawnin kampanjoidessa Zaarinia vastaan, myös Darth Vader käytti ohjusveneitä kampanjassaan, joka johti Endorin taisteluun, johon myös bothalaiset vakoojat sekaantuivat. Ohjusveneet olivat vastuussa bothalaisten Dreadnaught-luokan risteilijöiden tuhosta, jotka olivat kuljettamassa tietoja Kapinaliitolle, joihin kuului hyökkäysten suunnittelua, kapinallisten rakentamisen edistymistä ja Kapinaliiton alusten lukumääriä ennen taistelua. Vaikka Mon Mothma ei maininnut ohjusveneitä puhuessaan bothalaisten uhrauksesta, silti bothalaisten veri oli valunut ohjusvenelentäjien käsien kautta.[2]

Ohjusveneen ohjaamo- ja hangaarinäkymiä.

Ohjusvene oli keskeisessä roolissa puolustaessaan itse keisaria, mikä olikin ehkä kaikista sen saavutuksista huomattavin. Välittömästi Vaderin lähestyvää Endorin taistelua koskevien alustavien järjestelyjen jälkeen Palpatine nousi yksityiseen matkustaja-alukseensa Excaliburiin ja lähti matkalle kohti Endoria. Matkan aikana se joutui kuitenkin Zaarinin petturijoukkojen hyökkäyksen kohteeksi. Maarek Stele ja hänen ohjusveneensä torjui TIE Avengerien saattamana hyökkäysjoukon, joka koostui Victory-luokan tähtituhoaja Zeplinistä, Nebulon-B fregatti Kimikistä ja useista Assassin-luokan korveteista. Kun ohjusvene oli torjunut valtaosan iskujoukosta, Excalibur pakeni hyperavaruuteen.[2]

Vaderin bothalaisia vastaan käydyn kampanjan päätyttyä amiraali Zaarin sai selville keisarin suunnitelman tuhota kapinalliset. Vaikka Zaarin inhosi kapinallisia, hänen apurinsa, Namuura Din, pyrki loikkaamaan kapinan puolelle. Ohjusveneet olivat keskeisessä roolissa Namuura Dinin ja hänen lippulaivansa, Victory-luokan tähtituhoaja Zeplinin nappaamisessa, minkä lisäksi alukset olivat vastuussa kapinallisaluksen tarkastamisesta, jossa oli varastettu ohjusvene ja tietoja toisen Kuolemantähden toiminnallisesta tilasta. Tämän löydön jälkeen Imperiumi joutui vaarallisen tehtävän eteen saadakseen takaisin nämä tärkeät tiedot. Ohjusveneet johtivat hyökkäystä kapinallisristeilijä Linkille, joka kuljetti varastettua ohjusvenettä. Vaikka keisarilliset onnistuivat valtaamaan risteilijän, siepattu avaruusalus onnistui pakenemaan, mutta se paikallistettiin pian kapinallisten avaruusasemalta. Hyökkäyksessä, joka osoittautui lopulta alusten viimeiseksi, ohjusveneet helpottivat kapinallisaseman valtaamista ja varastetun ohjusveneen nappaamista. Kuulustelujen jälkeen selvisi, että kapinallisilla ei ollut ollut tarpeeksi aikaa tutkia ohjusvenettä ja sen salaisuuksia. Tästä huolimatta keisari piti ohjusveneen menetystä liian suurena uhkana hänen suunnitelmilleen murskata Kapinaliitto, joten hän määräsi, että kaikki ohjusveneet olisi siirrettävä varastoon, kunnes "kapinallisongelma" olisi saatu ratkaistua. Käskyä ei kuitenkaan koskaan kumottu keisarin kuoltua Endorilla, ja muutamat jo toiminnassa olleet ohjusvenetehtaat joutuivat Zaarinin joukkojen tuhoamiksi tämän kampanjan aikana. Tämän kuoltua keisarillisia ohjusveneitä ei nähty taisteluissa enää koskaan.[2]

Koealuksina ohjusveneet eivät koskaan toteutuneet keisarin käskyn seurauksena. Koulutustiloissa oli aloitettu eliittipilottien koulutus uusia ohjusveneyksikköjä varten, joista joiltain oli odotettavissa merkittäviä tuloksia, mutta sittemmin niiden toiminta pysähtyi. Maarek Stele oli yksi harvoista lentäjistä, joiden tiedettiin lentäneen ohjusvenettä.[2] Yksi harvoista ohjusvene-ohjelman keksinnöistä, joka nähtiin myöhemmin käytössä, oli ironista kyllä Uuden tasavallan aluksissa hajanaisten Imperiumin jäänteiden sijaan. SLAM-ylikuormitusjärjestelmää käytettiin K-siipisissä tähtihävittäjissä.[9] Valtaosa niistä oli sijoitettu Viscount-luokan tähtipuolusjtajiin, joita Uusi tasavalta käytti taisteluissa Imperiumin jäänteitä vastaan.[10]

Kulissien takana[muokkaa]

X-wing Alliancen ohjusvenemalli.
Erinomaista, Mu 1! Olet kuin Woden, taivaiden sodanjumala!
―Käskynjakoupseeri Maarek Stelelle ohjusvenesimulaattorissa[lähde]

Ohjusvene esiintyi ensi kertaa pelissä Star Wars: TIE Fighter osana Defender of the Empire -kampanjalisäosaa. Sen oli tarkoitus olla vastustaja jo aiemmin esitellylle TIE puolustajalle. Ohjusvene palvelee osana lisääntyneitä taktiikkoja lojaalien ja petturien keisarillisten joukkojen välillä, missä pelaajan hahmon, Maarek Stelen, oli pakko taistella aikaisemmin puolellaan olleita vastaan.[2]

Virtaviivainen ohjusvene alkuperäisestä TIE Fighterin DOS-versiosta.

Ohjusveneen ulkonäkö on huomattavasti erilainen peleissä TIE Fighter ja Star Wars: X-wing Alliance. Alkuperäisessä TIE Fighterin mallissa se oli paljon virtaviivaisempi ja sen piirteet olivat aggressiivisemmat.[2] Jälkimmäisessä pelissä ohjusvene muistutti läheisemmin Lambda-luokan sukkulaa.[11] TIE Fighterin versio Windows 95:lle, joka oli myös X-wing Collector Seriesin ja X-wing Trilogyn mukana, näyttää olevan ensimmäinen korimallin suuri muutos, joka periytyi X-wing Allianceen sen julkaisussa. Tämän epäjohdonmukaisuuden syy ei ole selvillä, ja kumpikin korimalli on julistettu viralliseksi.[3][7][12]

Vaikka tämä alus jätettiin alun perin pois moninpeliin suuntautuneesta Star Wars: X-wing vs. TIE Fighter -pelistä tasapainon säilymiseksi, pelin datatiedoissa oli silti merkintä aluksista, jossa luki "Tämä on kuoleman kuningashelvettijumalakeisaritähtihävittäjä, etkä voi lentää sitä vielä!"[13] Ohjusvene oli lopulta mukana myös Star Wars: X-wing Alliance -pelissä, mutta se ei näkynyt yhdessäkään tarinan tehtävässä, vaikka aikajanan tapahtumat sijoittuivatkin TIE Fighterin aikaan. Alus oli saatavilla vain moninpelitilassa, eikä siinä oltu toteutettu SLAM-järjestelmää.[11] Kaikissa esiintymisissään ohjusvene oli joidenkin mielestä tyypillinen esimerkki "ohjusspammista".[14]

Imperiumin standardien säädösten mukaisesti tähtihävittäjälentoryhmät nimettiin Tionilaisilla aakkosilla. Ohjusveneet jakoivat hyökkäystykkiveneiden kanssa nimitykset "Tau" ja "Mu" (esim. Tau 1 ja Mu 1).[2]

Fanien luomat lähteet viittaavat ohjusveneeseen usein nimellä "XM-1 Nova Wing",[15] mutta virallisten muuttamattomien lähteiden perinpohjainen tarkastelu ei paljastanut mitään tällaisesta nimestä.[2][11][13]

Ohjusvene TIE partioaluksen ja TIE valtausaluksen välissä.

Esiintymiset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Viitteet ja merkinnät[muokkaa]

Wiki.png
Jedipediassa on 10 kuvaa Ohjusveneestä.
  1. Vaikka käskynjakoupseeri käyttääkin Star Wars: TIE Fighterin historiallisissa tehtäviä lauseita, kuten "Cygnusin uusi ohjusvene", ensi kerran "Cygnus Spaceworks" vahvistettiin valmistajaksi pelin Star Wars: X-wing Alliance tekniikkahuoneessa.
  2. 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 2,12 2,13 2,14 2,15 2,16 2,17 2,18 2,19 2,20 2,21 2,22 2,23 2,24 2,25 2,26 2,27 2,28 2,29 2,30 2,31 2,32 2,33 2,34 2,35 2,36 2,37 2,38 2,39 2,40 2,41 2,42 2,43 2,44 2,45 2,46 2,47 2,48 2,49 2,50 Star Wars: TIE Fighter
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 Rebellion Era Campaign Guide
  4. Star Wars: TIE Fighterin mallia katsellessa käy ilmi, että nämä näytöt sijaitsevat ohjaamon ulkopuolella. Aluksen ulkopuolen kuvissa sekä pelissä että siihen sisältyneissä strategiaoppaissa näkyy ulokkeet ohjaamon kummallakin puolella paikalla, jossa näytöt sijaitsevat. Kuitenkaan näitä ei näkynyt pelissä Star Wars: X-wing Alliance.
  5. Star Wars: Behind the Magic
  6. The New Essential Guide to Vehicles and Vessels
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 TIE Fighter Collector's CD-ROM: The Official Strategy Guide
  8. Star Wars: TIE Fighterin tehtäväeditorit näyttävät, että lentoryhmällä on "Ässä"-taitotaso AI, korkein taso, mitä tavallisissa tehtävissä on.
  9. Starships of the Galaxy, Saga Edition
  10. WizardsCoastsmall.png Starship Battles Preview 1 Wizards.comissa (alkuperäinen artikkeli, linkki varmuuskopioon Archive.orgissa)
  11. 11,0 11,1 11,2 Star Wars: X-wing Alliance
  12. TIE Fighter: Defender of the Empire Campaign Disc: Official Secrets & Solutions
  13. 13,0 13,1 Star Wars: X-wing vs. TIE Fighter
  14. Macross Missile Massacre TVTropes.comilla
  15. Google-haku termillä "XM-1 Nova Wing"